Rakennusalan toimintaympäristössä viime vuosi oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Talouden suhdanteet ja poliittinen tilanne ovat olleet käymistilassa. Kansainvälinen kauppapolitiikka on ollut yksittäisten twiittien armoilla. Tilanne selkeni hieman, kun Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa nähtiin loppuvuodesta lientymisen merkkejä. Brexitin kohtalo sinetöityi Britannian EU-äänestyksen myötä. Euroopan voimakkaasti hidastuneessa teollisuustuotannossakin saavutettiin ehkä jo pohjakosketus.
Suomessa elinkeinoelämän luottamusindikaattorien mukaan kovin talouskasvu on ohitettu. Talous kasvoi kuitenkin viime kesänä ja alkusyksystä selvästi odotuksia reippaammin. Kuluttajien luottamus Suomen talouteen oli kuitenkin niin heikkoa, että kasvun jatkuvuudesta voi perustellusti olla huolissaan. Toistaiseksi talouskasvu kuitenkin jatkuu, mutta hidastuvana.
Rakennusala sinnittelee myös yllättävän hyvin. Asuntokauppa on edelleen käynyt vilkkaana. Asuntorakentamisessa kiivas aloitustahti piti valmistuneiden asuntojen määrän kasvussa viime vuoden alkupuolelle asti. Asuntoaloitusten määrä ei ole vähentynyt yhtä jyrkästi rakennuslupien kanssa. Negatiiviset korot ovat pitäneet kiinteistöt houkuttelevina sijoituskohteina. Rakentajat ovat reagoineet markkinan hidastumiseen myymällä tuottoa etsiville sijoittajille hankkeita, joita ei muuten olisi käynnistetty tai ainakaan saatu nopeasti kaupaksi.
Toisaalta epätavallisen halpa raha on herättänyt myös valvojat. Asunto- ja taloyhtiölainojen sääntely kiristyy tänä vuonna. Sääntelyn seurauksia voidaan toistaiseksi vain arvailla, mutta nollakorkojen maailmassa sääntely tulee varmasti lisääntymään jatkossakin.
Meneillään oleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on rakennusalalle tärkein käynnissä oleva lakihanke. Sen onnistumisesta hyötyisi koko Suomi, mutta uudistus uhkaa venyä aikataulustaan ja vesittyä tavoitteistaan.
Rakennettu ympäristö on saamassa oman vähähiilisyyden tiekarttansa. Ilmasto- ja työllisyystavoitteiden kannalta keskeiset tunnin junat ovat kuitenkin jääneet asemalaiturille, vaikka lähtöä kuulutettiin Brysselistä asti.
Kertaalleen jo hajonneen ja uudesti syntyneen hallituksen hallitusohjelma lepää työllisyyden kasvun varassa. Viime keväänä päättyneellä vaalikaudella rakennusala veti Suomen talouden nousuun ja synnytti yli 30 000 työpaikkaa. Suomea ei rakennettu kiivaasta tahdista huolimatta vieläkään valmiiksi. Jos rakennusalan kasvun esteitä saadaan purettua, alan on mahdollista olla mukana työllisyystalkoissa jatkossakin.
Uusi vuosi aloitti uuden vuosikymmenen. Keskustelu uudesta talousjärjestelmästä tulee kiihtymään. Kestävä kehityksen, työllisyyden ja tuottavuuden tavoittelu korostuu entisestään. Rakennusalan on mahdollista päästä näissä asioissa ratkaisijan rooliin. Siihen tarvitaan alan sisäistä uudistumista ja toimialan ymmärryksen lisääntymistä päättäjien keskuudessa.
Rakentaminen on pitkä ja pirstoutunut, lukuisten toimijoiden muodostama tuotantoketju. Sen kehittäminen edellyttää kaikkien osapuolten osallistumista sekä valmiutta päästää irti omista totutuista toimintatavoista.
Jouni Vihmo
pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti