”Poolin jäsenten halu tehdä vapaaehtoisesti töitä Suomen kokonaisturvallisuuden ja varautumisen eteen on todella vaikuttava”, sanoo Rakennuspoolin poolisihteerinä aloittanut Timo Tolkki.
Rakennuspoolin keulilla nähdään tänä syksynä vetäjänvaihdos, kun pääsihteerin pestiä vuodesta 2012 hoitanut Juha Kaitera siirtää viestikapulan Timo Tolkille. Uusi poolisihteeri uskoo Rakennuspoolin roolin yhtenä huoltovarmuuden kivijalkana korostuvan tulevina vuosina entisestään. Samalla on pidettävä entistä parempaa huolta jäsenyritysten valmiustasosta ja toimintakyvystä.
Rakennuspooli on sen uudelle luotsille jo entuudestaan tuttu, sillä Tolkki työskenteli aiemmin Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön valmiuspäällikkönä. Silloiseen toimenkuvaan kuului osallistuminen myös Rakennuspoolin Uudenmaan aluetoimikunnan toimintaan.
Tolkki on koulutukseltaan sotatieteiden maisteri sekä turvallisuusjohtamisen tradenomi (YAMK). Hänellä on lähes 20 vuoden työkokemus johtamiseen, varautumiseen ja kouluttamiseen liittyvissä tehtävissä Puolustusvoimissa sekä Helsingin kaupungilla. Kokemusta on karttunut myös kansainvälisen kriisinhallinnan tehtävistä.
Tolkin mukaan pooliverkosto oli valmiuspäällikön työn kannalta todella hyödyllinen. Sieltä sai lisäoppia, mutta myös tärkeitä kontakteja rakennusalan verkostoihin.
”Poolin kautta varautumisasiat saatiin entistä paremmin kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen toimialan pöydälle. Samalla luonnollisesti koheni Helsingin kaupungin oma varautuminen kriisitilanteita varten”, Tolkki toteaa.
Kun poolisihteerin paikka tuli kesän korvalla haettavaksi, laittoi Tolkki paperit saman tien sisään.
”Valinnan jälkeen minulla on luonnollisesti ollut valtava into oppia lisää. Samalla olen alkanut toden teolla ymmärtää, miten arvokas ja ainutlaatuinen tämä pooliverkosto on”, Tolkki toteaa.
Yritykset toiminnan ytimessä
Rakennuspooli perustettiin pian vuosituhannen vaihteen jälkeen. Perustaminen kytkeytyy vahvasti maanpuolustukseen liittyvien poikkeusolojen rakentamisen järjestelyiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Rakennuspooli onkin ollut etenkin 2010-luvun alusta alkaen mukana nykyisen valmiusrakentamisen järjestelyiden kehittämisessä.
Sen jälkeen agendalla ovat olleet muun muassa ilmastonmuutoksen sekä digitalisaation riskit rakennetulle ympäristölle ja kriittiselle infrastruktuurille, kuten energia- ja vesihuollolle.
Koronapandemian ja etenkin Ukrainan sodan myötä Rakennuspoolissa on palattu huoltovarmuusajattelun juurille ja sen kovaan ytimeen – tällä hetkellä uhkakuvia ovat globaalin talouden ja toimitusketjujen häiriöt, hybridiuhat sekä sotaan varautuminen – Tolkin mukaan tulevaisuus näyttää jatkossakin monenlaisten kriisien sävyttämältä, mikä luonnollisesti heijastuu myös Pohjolan perukoille.
”Monet uhkakuvat ovat nyt muuttuneet. Siksi rakennusalan, maanpuolustuksen sekä siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyyden yhteensovittamista pitää Rakennuspoolissa edelleen jatkaa ja kehittää. Tärkeintä on tukea ja varmistaa huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten toiminta”, Tolkki painottaa.
Myös yritysten on poolisihteerin mukaan oltava hereillä ja seurattava toimintaympäristön sekä teknologian muutoksia.
”Niiden pohjalta on osattava muokata myös omaa toimintaa ja sen tavoitteita”, Tolkki tähdentää.
Paljon oppia Ukrainasta
Kuluvan vuosikymmenen kriisit ovat lisänneet kansalaisten yleistä kriisitietoisuutta ja se on näkynyt myös Rakennuspoolissa. Verkoston järjestämissä harjoituksissa ja tapahtumissa on riittänyt aina väkeä, mutta Ukrainan sodan jälkeen niihin osallistuttu vielä aiempaakin aktiivisemmin.
Muuttuneet uhkakuvat näkyvät myös käytännön harjoituksissa. Taannoiset tulvavallit, myrskytuhot ja öljyvahingot ovat toki edelleen teemalistalla, mutta nyt painopiste on muun raunioiden raivaustöissä ja niistä pelastamisessa sekä jo aiemmin mainitun kriittisen infran turvaamisessa.
Esimerkkiä on otettu ennen kaikkea Ukrainasta, jossa Venäjä on tuhonnut maan energia- ja vesihuoltoa sekä rakennuskantaa järjestelmällisesti. Yhteiskunnan toiminnalle tärkeän infrastruktuurin suojaamiseen ja varmistuksiin kiinnitetään nyt aivan eri tavalla huomioita kuin kymmenen vuotta sitten.
Vaikka kriisiharjoitukset eivät onneksi ole muuttuneet konkretiaksi, on Rakennuspoolin työsarka kasvanut yleisen huoltovarmuusherätyksen myötä jatkuvasti.
”Tavoitteena on palkata toinen käsipari, josta olisi apua etenkin aluetoimikunnille. Samalla toiminnan tasoa saataisiin entisestään ylöspäin”, pääsihteeri toteaa.
Malli kiinnostaa myös ulkomailla
Tätä nykyä Rakennuspooli kattaa aluetoimikuntineen ja jaostoineen varsin hyvin koko kiinteistö- ja rakennusalan. Perinteisten rakennusliikkeiden lisäksi toiminnassa on mukana muun muassa infrarakentajia, sähköalaa, suunnittelutaloja sekä kiinteistöpalvelualan yrityksiä.
Rakennuspooli on myös osa yritysten yhteiskuntavastuuta. Jos viranomaiset tai puolustusvoimat pyytävät apua, kääritään hihat ja aletaan töihin. Tarvittaessa yritysten resursseja otetaan isänmaan tarpeisiin jostain käynnissä olevasta normaalista työkohteesta.
Etusijalla on kuitenkin yritysten oman toiminnan jatkuminen myös poikkeusoloissa. Työkoneista ei ole kriisitilanteessa hyötyä, jos niille ei ole kuljettajia.
Rakennuspooli ja Suomen vuosikymmenten saatossa asteittain rakentama huoltovarmuusjärjestelmä on herättänyt kosolti kiinnostusta myös ulkomailla.
”Rakennuspoolin toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja yritysten omaan haluun parantaa sekä omaa että Suomen varautumista. Järjestelmä on kansainvälisesti vertaillen todellakin ainutlaatuinen. Pooliin tulee viikoittain yhteydenottoja muun muassa Pohjoismaista ja Baltiasta. Siellä kiinnostuksen kohteena ovat rakennusalan osuus Suomen kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta sekä muun muassa väestönsuojiin liittyvät kysymykset”, Tolkki kertoo.
Tilaa myös uusille tulokkaille
Pääsihteerin pestin jättävä Juha Kaitera ehti luotsata Rakennuspoolia lähes 15 vuotta. Sinä aikana yleinen toimintaympäristö, uhkat ja myös poolin tehtäväkenttä ovat muuttuneet varsin reippaasti.
”Rakennuspoolin toiminta, työmäärä ja yleinen ymmärrys erilaisista uhkista ovat nyt aivan toisella tasolla kuin aloittaessani. Pooli oli tehnyt vuoteen 2012 tultaessa jo paljon oikeita asioita, joista minun oli hyvä jatkaa”, Kaitera toteaa.
Väistyvän pääsihteerin aikana poolin jäsenmäärä on kasvanut tasaiseen tahtiin. Tilaa on silti edelleen myös uusille tulokkaille, sillä aidoissa kriisitilanteissa lisäresursseille on aina käyttöä.
Rakennuspooli toimii Rakennusteollisuus RT:n suojissa, mutta siihen liittyminen ei edellytä RT:n jäsenyyttä. ”Näissä asioissa kannattaa kuitenkin tästä lähtien ottaa yhteyttä Timoon”, Kaitera opastaa.