Rakennusalan ongelmia selitetään usein maailmantilanteella, pandemioilla tai talouden epävarmuudella. Lapti Oy:n vastaavan työnjohtaja Petteri Ovaska haluaa muuttaa ajatuksen suuntaa.
”Jos emme itse muuta toimintatapojamme, on turha odottaa, että joku ulkopuolinen korjaisi tilanteen”, toteaa Ovaska.
Rakentamisen ongelmat, laatuvirheet, aikataulupaineet tai turvallisuuspuutteet eivät voi, eivätkä saa olla yllätyksiä. Ne ovat usein seurausta siitä, että perusasiat on jätetty tekemättä. Ovaskan toimintafilosofia on yksinkertainen: ”Kun asiat tehdään kunnolla, ongelmat voidaan välttää.”
Raamit rakennushankkeen tuottavuudelle tehdään jo suunnitteluvaiheessa
Kuopion Minna Canthin kouluhankkeessa vastaavana työnjohtajana työskentelevä Ovaska korostaa ennakoinnin merkitystä rakennushankkeen onnistumisessa. Usein tuottavuutta arvioidaan työmaavaiheen päätyttyä: pysyttiinkö aikataulussa tai budjetissa, ja sujuiko hanke suunnitellusti. Ovaskan mukaan avaimet hankkeen menestymiseen määritellään jo suunnitteluvaiheessa.
”Näin voidaan vaikuttaa asioihin, joilla on merkitystä toteutuksen sujuvuuteen ja tuottavuuteen, myös työturvallisuuteen”, Ovaska tähdentää.
Minna Canthin koulun hankkeessa Ovaska oli mukana jo suunnitteluvaiheessa. Hanketta tarkasteltiin tuotannon joustavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Muutoksia tehtiin rakenneratkaisuihin ja perustuksiin. Paikan päällä rakennettavaksi suunniteltuja rakenteita vaihdettiin elementtiratkaisuiksi.
Valintoja ei tehdä pelkästään kustannussyistä. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta ja suunnitelmista, jotka mahdollistavat joustavan ja turvallisen toteutuksen.
Aikataulu joustaa
Kuopiossa koulurakentaminen etenee KVR-urakkana, noudattaen perinteisiä vinoviiva- ja jana-aikatauluja, joihin Petteri Ovaska on tuonut mukaan tahtituotannon ajattelutapaa.
Aikataulu joustaa. ”Pyrimme siihen, että työmaan joka tilassa rakennetaan koko ajan jotain. Töiden aloituksia ei lykätä kalenterimerkintöjen takia”, Petteri kuvailee periaatteita. ”Olemme iskostaneet kaikille ajatuksen, että kun työ on mahdollista tehdä, se tehdään.”
Viiveisiin on puututtava ajoissa
Ovaskan mielestä aikataulua pystyy tarvittaessa kirimään ilman, että laatu tai turvallisuus kärsii. ”Se pitää tehdä oikealla tavalla, vaikkapa lohkomalla työvaiheita tai lisäämällä resursseja oikeisiin kohtiin.”
”Esimerkiksi Minna Canthin koulun väliseinätöissä teimme päätöksen käyttää kahta työryhmää yhden sijaan. Joissain vaiheissa tarvittiin jopa kolmas porukka. Sama koski maalaus- ja tasoitustöitä.”
Viiveisiin suhtaudutaan varauksella.
”Viikon viive on vielä siedettävä. Sen jälkeen pitää reagoida, ei paniikkiratkaisuilla eikä hätiköidyllä kiirehtimisellä”, sanoo Ovaska, korostaen hallittua lähestymistapaa.
Ihmiset ja jaksaminen on osa projektia
Ennakointi ei Petteri Ovaskalle tarkoita pelkästään aikatauluja, tehokkuutta tai tekniikkaa, vaan myös ihmisiä. Resurssit, myös lomat, suunnitellaan etukäteen osana projektia.
”Ei suunnitella vain rakentamista, vaan kokonaisuutta. Ihmiset ovat siinä mukana.”
”Kun ihmiset ja heidän toiveensa otetaan huomioon, ja kun heille mahdollistetaan palautuminen, jaksaminen paranee merkittävästi. Työhyvinvointi, terveet elämäntavat, uni, liikunta ja ruokavalio heijastuvat työn laatuun, työilmapiiriin sekä työturvallisuuteen”, sanoo Petteri Ovaska, joka itsekin pitää terveydestään huolta, lenkkeilee ja käy säännöllisesti kuntosalilla, harrastaa jalkapalloa ja golfia.
Johtaminen on avainkysymys
Ovaska on havainnut, että moni työmaa elää kädestä suuhun. Ei ennakoida. Syntyy ongelmia, joiden juurisyyt eivät löydy tekijöistä, materiaaleista eikä ulkoisista tekijöistä, vaan huonosta johtamisesta tai sen puutteesta.
”Kaikki langat ovat viime kädessä pääurakoitsijalla ja työnjohdolla.”
Rakennustyömaalla johtaminen on ihmisten johtamista, kokonaisuuksien hallintaa ja vastuiden selkeyttämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kumppanit, vastuunjako ja johtaminen ratkaisevat
Työmaan onnistuminen on riippuvainen alkuvaiheessa tehdyistä valinnoista: ”Mitkä työt aiotaan tehdä omana työnä, ja kenet valitaan kumppaneiksi”, Ovaska pohtii.
Kumppanivalintaan hän suosittelee käyttämään aikaa ja tekemään taustatutkimusta. Aliurakoitsijavalinnassa hintalaatusuhde ratkaisee. Urakan sisältö täytyy määritellä tarkasti ennen toteutusta. ”Olennaista ei ole vain se, mitä tehdään, vaan miten työt on jaettu, ja kuinka ihmisiä johdetaan.”
”On tärkeää, että asiat käydään läpi myös tekijäportaassa, ei vain myyntimiesten tai työnjohdon tasolla. Tekijöiden täytyy tietää, miten työ tullaan viemään eteenpäin ja missä kunnossa edellytysten pitää olla.”
Työmaan johtamisessa vastuut ketjutetaan. Jokainen vastaa omasta osuudestaan. Seuraava ei aloita, ennen kuin edellinen on hyväksytty. Vastuu ei katoa, se vain jakautuu.
”Työnjohtajien tehtävänä on pysyä kartalla koko ajan.”
Työvaihetarkastukset ja työn hyväksyntä ovat tärkeitä. Jokaisella firmalla on omat järjestelmänsä, mutta periaate on sama: työ otetaan vastaan. Ovaskan mukaan juuri tässä kohdassa tehdään usein kohtalokkaita laiminlyöntejä.
”Jos asiat tehtäisiin kunnolla, moni laatuvirhe jäisi kokonaan syntymättä. Sen sijaan, kun virheitä huomataan jälkikäteen ja sitten ihmetellään, miksi ollaan esimerkiksi mediassa kertomassa niistä.”
Syyt kohdistetaan helposti aliurakoitsijaan, mutta Ovaskan kysymys on toinen: Miksei sitä kukaan käynyt seuraamassa matkan varrella? Päivittäinen seuranta estää virheiden kertymisen.
Kehittäminen on arjen tekoja
Ovaska pitää hyvänä, että kehitysideoita syntyy jatkuvasti niin aliurakoitsijoilta, työnjohtajilta kuin tekijöiltäkin. Olennaista on, että osataan kuunnella ja lämmittää rakennushankkeen ilmapiiri toteutuskelpoisille ideoille suotuisaksi.
Kyse ei ole aina suurista uudistuksista tai järjestelmistä. Jo se, että jokainen muistaa huolehtia oman työvaiheensa päätteeksi työpisteensä siisteydestä, on Ovaskan mielestä suuri yksittäinen parannus työmaan arkeen.
Logistiikka tuo tehokkuutta tekemiseen
Minna Canthin koulun työmaalla on sujuvoitettu rakentamista ja siirrytty ulkopuolisen logistiikkatoimijan käyttöön. Rakentajat ovat päässeet keskittymään omaan ydinosaamiseensa. Esimerkiksi väliseinätyöryhmän tekijät eivät enää kanna kipsilevyjä työpisteelleen. Sen hoitaa logistiikka. Logistiikan tehtävänä on huolehtia materiaalivirroista, tuoda rakennusmateriaali työpisteille ja viedä ylimääräiset pois työvaiheiden valmistuttua.
”Jokainen työmaa ja alue voi valita itselleen kustannustehokkaimman ratkaisun. ”Olennaista on ajatus: ammattimiehen aikaa ei tarvitse käyttää tavaroiden kuljettamiseen ja siirtämiseen.”
Arjen logistiikka tuo konkreettista aikatauluetua, parantaa työturvallisuutta ja rauhoittaa koko työmaan tekemistä.
”Kaiken tämän pitäisi palvella lopulta asiakasta. Kun työ tehdään hyvin ja asiakas on tyytyväinen, syntyy luottamusta – ja hyvällä työllä on tapana kantaa eteenpäin.
Yhteishenki luodaan hankkeen alussa
”Hyvä yhteishengen luominen ja ylläpito on tärkein kaikessa tekemisessä”, vastaava työnjohtaja Ovaska toteaa.
”On pääsääntöisesti mukava tulla töihin, kun työmaa on siisti ja turvallinen. Jokainen pääsee keskittymään omaan työhönsä.”
Yhteishenki ei synny sattumalta. Se rakentuu tavoitteellisesti hankkeen käynnistyttyä.
Ovaska vertaa työmaan porukkaa urheilujoukkueeseen. ”Joukkueessa ei tarvita kymmentä maalivahtia eikä kymmentä keskushyökkääjää. Työmaalla pitää olla oikeat pelaajat oikeissa rooleissa ja heillä mahdollisuus viihtyä omassa tekemisessään. Ihmisiä, jotka aidosti haluavat tehdä yhteistyötä.”
”Rakennamme toimintatapoja ja kumppanuuksia, jotka kantavat myös seuraaviin hankkeisiin.”
Taustalla ovat selkeät perusasiat: avoin ja jatkuva keskustelu sekä kaikille samat säännöt. Lopputuloksena on useimmiten laadukas, siisti, turvallinen ja myös taloudellisesti toimiva työmaa. Kun työ on hyvin suunniteltu ja johdettu, se näkyy työhyvinvointina ja viihtyvyytenä. Materiaalit ovat paikallaan, työtä ei tarvitse pysäyttää jatkuvasti, ja tekeminen on sujuvaa.
”Kysymys ei ole siitä, miltä aikataulu näyttää. Ratkaisevaa on se, miten sitä johdetaan arjessa”, Ovaska muotoilee.
Yhteen hiileen
Rakentamisen tuottavuus ei ole kiinni yksittäisistä menetelmistä, järjestelmistä tai aikataulukaavioista. Se syntyy arjen johtamisesta ja siitä, että perusasiat tehdään kunnolla, ihmisille annetaan mahdollisuus onnistua. Työmaalla vallitsee luottamus ja yhteinen suunta. Kun yhteishenki on vahvaa, työ huolellisesti suunniteltu ja tekemistä johdetaan johdonmukaisesti, laatu paranee, turvallisuus vahvistuu ja aikataulut pitävät.
Minna Canthin koulun työmaa on osoitus siitä, että tuottavuus ei synny kiireestä eikä puheista, vaan siitä, miten ihmiset työmaalla kohtaavat toisensa ja puhaltavat yhteen hiileen.
Teksti ja kuva: Heikki Luukkonen