Tarvitseeko tapaturman panna piste koko työuralle ja ovatko tapaturmat suurimpia syitä terveiden elinvuosien menettämiselle? Tilastot turvallisuuden, työurien ja ihmiselämän mittareina puhututtivat Tapaturmavakuutuskeskus TVK:n tutkimusyksiköstä tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Ahoa ja RT:n turvallisuusasiantuntija Henri Litmasta aamukahvipöydässä.
Suomessa kaikki työtapaturmat tilastoidaan kattavasti vakuutusjärjestelmään, mikä on kansainvälisesti harvinaista. TVK tilastoi työtapaturmien lisäksi myös kaikki palkansaajien ja vakuutettujen yrittäjien ammattitaudit.
”Suomessa on tarkka ja luotettava järjestelmä tapaturmien seurantaan. Niin tarkka, että asiasta pitää lähes aina muistuttaa, kun vertaillaan globaalisti tapaturmatilastoja. Suoraa vertailua eri maiden välillä ei sen vuoksi kannata tehdä”, Janne Sysi-Aho muistuttaa keskustelun aluksi.
”Jossain toisessa maassa ei saada tietoa tapahtuneista tapaturmista yhtä hyvin kuin meillä. Sen vuoksi voi näyttää, että Suomessa sattuisi enemmän tapaturmia, vaikka asia olisi juuri päinvastoin”, Henri Litmanen jatkaa.
Tapaturman ei tarvitse katkaista koko työuraa
Sysi-Ahon mukaan Suomessa tapaturmien tutkintaa painotetaan joskus jopa liikaa. Hänen mukaansa tarvittaisiin laajempaa tarkastelua siitä, miksi työurat jäävät Suomessa kesken.
”Tapaturmat näyttelevät vain pientä osaa silloin kun työura jää kesken tai vaihtuu uuteen. Terveysperusteiset syyt vaikuttavat siihen paljon enemmän”, hän valottaa.
”Jos henkilö esimerkiksi uupumisen vuoksi on joutumassa ennenaikaiselle eläkkeelle, pitäisi tutkia, mitkä tekijät ovat uupumisen taustalla. Ja löytyykö henkilölle tehtäviä, joissa näitä tekijöitä ei esiinny. Tuki- ja liikuntaelinsairauksille altistuneellekin voi löytyä uusi työ, jossa työtapa on erilainen. Tietoa on kyllä olemassa, nyt sitä pitää vaan osata hyödyntää paremmin, jotta ihmiset voidaan pitää työkykyisinä”, Henri Litmanen sanoo.
Ihmiselämän mittareita
Laajempaa terveysperusteista tarkastelua varten löytyy monia yleispäteviä ihmiselämän ja terveyden kvantitatiivisia mittareita. Niiden avulla arvioidaan tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miksi terveitä elinvuosia menetetään. Ja siihen, kuinka paljon parempaa terveyttä ja lisää elinvuosia erilaisilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa.
”Väestön menettämien terveiden elinvuosien arviointimenetelmä Daly on yksi tällainen yleisesti käytetty mittari. Se ottaa huomioon sadan eri sairauden tai vamman vaikutukset kuolleisuuteen ja sairastavuuteen iän, sukupuolen ja alueen mukaan. Sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengitystiesairaudet, mielenterveys, stressi ja muut psykososiaaliset tekijät muun muassa otetaan arviossa huomioon”, Henri Litmanen kertoo.
”Daly-vertailussa pohjoismaat ovat keskenään aika samanlaisia. Tapaturmien osuus on vain noin kymmenen prosenttia, kun tarkastellaan syitä terveiden elinvuosien menettämiseen. Tapaturmien aiheuttamat poissaolot edustavat vain pientä osaa henkilöstön kaikista poissaoloista sairauspoissaolojen osuuden ollessa paljon suurempi”, toteaa Janne Sysi-Aho.
”Kun tarkastelua laajennetaan tapaturmien ja ammattikuolemien suppeasta tarkastelusta, huomataan mielenkiintoisia eroja maan sisällä. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet korostuvat Etelä-Suomessa, jossain muualla taas mielenterveysongelmat korostuvat”, hän jatkaa.
”Tapaturmissa on paljon erilaisia muuttujia, joilla voi olla suuria taloudellisia seurauksia. Rakentamisessa tapaturmat myös näyttelevät muuta teollisuutta suurempaa osuutta poissaoloista ja työelämästä poistumisista. Voi olla, että juuri tämän vuoksi alalla kiinnitetään tapaturmiin niin paljon huomiota”, Henri Litmanen pohtii.
Reitti arvokkaaseen dataan
TVK seuraa työpaikkatapaturmia laajasti koko maassa. Sen lisäksi on hyvä olla täydentäviä pienempiä järjestelmiä, koska valtakunnallinen tapaturmatieto saadaan yleensä käyttöön vasta viiveellä.
”Kun tapaturmiin liittyvät tiedot saadaan kerättyä nopeasti, se helpottaa turvallisuuteen liittyvien pienten nousevien ilmiöiden tunnistamista. Juuri niiden, joista voi kasvaa myöhemmin suuria turvallisuusuhkia. Reitti-järjestelmän avulla arvokasta turvallisuusdataa saadaan ketterästi ja nopeasti kerättyä tapaturmien torppaamiseksi”, Janne Sysi-Aho kehuu RT:n vuoden alussa käyttöön ottamaa jäsenyritysten turvallisuustiedon raportointijärjestelmää.
”Reitti-järjestelmän avulla yrityksillä on mahdollisuus seurata aiempaa paremmin rakennusalan tapaturmatilannetta ja tapaturmatyyppejä. Voidaan tarjota nopeasti tietoa riskeistä, ja näin omalla pienemmällä dataotoksella täydentää TVK:n laajempaa dataa”.
”Yritys voi verrata omaa tapaturmatilannettaan muihin yrityksiin. Reitin kautta yrityksen turvallisuustietoisuus kasvaa, osataan paremmin arvioida oman toiminnan riskejä ja toteuttaa ennalta toimenpiteitä tapaturmien estämiseksi”, toteaa puolestaan Henri Litmanen.
”Huomio tulisi kohdistaa nykyistä enemmän vakavien työtapaturmien torjumiseen. Vaikka ne muodostavat vain pienen osan kaikista työtapaturmista, aiheuttavat ne valtaosan työpanosten menetyksistä. On hyvä tietää, että kuolemaan johtaneiden vakavien tapaturmien taustalla ovat eri tekijät kuin lievissä tapaturmissa”, Litmanen painottaa tärkeää seikkaa.
Tasaista, hidasta, mutta pysyvää
”Parasta tapaturmataajuuden kehitystä on tasainen pitkä lasku taajuutta kuvaavassa käyrässä. Se osoittaa, että silloin turvallisuutta parannetaan säännöllisesti. Se kuvaa työkulttuurin muutosta, toimintatavat muuttuvat silloin parempaan suuntaan”, Janne Sysi-Aho toteaa.
Rakennusalan tapaturmataajuuden käyrä on ollut pitkään tasaisen varmassa laskussa. Kun RT:n jäsenyritysten tapaturmataajuus vuonna 2010 oli 38, se on tällä hetkellä 17. Tarkastelussa olevista tunneista suurin osa tulee RT:n jäsenkentästä, kun taas vahingoista pääosa tulee ketjun muilta toimijoilta.
”Vuokratun työvoiman taajuus on pitkälti toistasataa”, Sysi-Aho arvelee.
”Rakennusalan valtakunnallisissa tilastoissa muutoksen vauhti on aina hidas. Tapaturmiin heijastuu työteon muuttuminen, kun esivalmistus tehtaissa on lisääntynyt. Työteko on myös keventynyt, jonka seurauksena kuormittumistyyppiset tapaturmat ovat vähentyneet. Rakentamisen tapaturmissa korostuu edelleen liikkuminen, esineiden käsittely ja käsityökalut”, hän jatkaa.
Myös taantuma on aiemminkin näkynyt tilastoissa tapaturmien vähenemisenä. Hyvää asiassa on, että osa taantuman laskusta jää pysyväksi. Taantuma koulii alaa ja ne, jotka siitä selviävät, ovat keskimääräistä vastuullisempia yrityksiä. Ja sellaiset perinteisesti myös huolehtivat turvallisuudestaan.
Kahvipöytäkeskusteluja työhyvinvoinnin ympäriltä
Rakennusteollisuus RT:n turvallisuusasiantuntija Henri Litmanen kutsuu kanssaan kahvipöytään joukon henkilöitä keskustelemaan työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta Suomessa. Ensimmäisenä pöydän toiselle puolelle asettui Tapaturmavahinkokeskus TVK:n tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho. Hän on monille tuttu esiintyjä useista rakennusalan seminaareista, joissa on käsitelty rakentamisen työtapaturmia.
Kuka istui pöydässä?
Olen Janne Sysiaho, ikä 48 vuotta, koulutukseltani olen energiatalouden DI. Asun Hattulassa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme tytärtä.
Päivittäisessä työssäni laadin TVK:ssa työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyviä tietokanta-analyyseja, teen tilastotyökalujen suunnittelua, käyttöönottoa ja annan käyttötukea. Työnkuvaani kuuluu TVK:n kaikki yli 20 päätoimialaa, joista rakentaminen on yksi. Tällä hetkellä keskityn sote-alan analyysien laadintaan ja haasteisiin.
Vapaalla harrastan pyöräilyä ja musiikkia. Olen mukana elektronista musiikkia soittavan bändin kokoonpanossa, jossa viime aikoina olen soittanut rumpukoneita.
Mitä muuttaisin: Onnettomuustutkintojen yhteydessä voisi nostaa esiin myös positiivisia asioita. Samalla muistutettaisiin siitä, että myös työmailla, joissa asiat on pääosin hoidettu oikein, voi sattua tapaturmia. Ja toisaalta siitä, että vaikka työmaalla sattuu tapaturma, ei se tarkoita, että siellä olisi kaikki asiat tehty väärin.