Uuden vuoden kynnyksellä maailma näyttää kovin erilaiselta kuin vuosi sitten. Epävarmuutta ja turvattomuutta luo ennen kaikkea Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota sekä sen moninaiset seuraukset. Energiakriisi nostaa sähkön hintaa, ja kiihtyvä inflaatio nakertaa ihmisten ostovoimaa. Lähitulevaisuuttamme varjostaa laman uhka ja yhä useammassa perheessä kasvaa huoli toimeentulosta.
Ajan vaikeutta lisää se, että uudet haasteet kaatuvat päälle, vaikka vanhojakaan ei ole vielä ratkaistu. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luontokadon pysäyttäminen vaativat kiireellisiä toimia. Julkisen talouden tulot ja menot on saatava tasapainoon. Suomeen tarvitaan merkittävästi lisää osaavaa työvoimaa.
Näin epävarmoissa merkeissä lähestymme kevättä ja huhtikuun alussa koittavia eduskuntavaaleja. Tulevalla eduskunnalla on edessään mittava savotta: ongelmat ovat haasteellisia, eikä helppoa ulospääsyä ole olemassa. Yhteiskunta on monien murrosten edessä ja uskallusta uudistumiseen on löydyttävä.
Vaikka Suomen kurssin kääntäminen kohti valoisampaa tulevaisuutta tulee olemaan haastavaa, ei kirvestä pidä nakata kaivoon. Kurssi saadaan kyllä käännettyä. Muutoksen eteen on kuitenkin tehtävä kovasti töitä sekä viisaita, kauaskantoisia päätöksiä.
Rakennusteollisuuden lupaukset apuna
Rakennusteollisuus haluaa olla mukana talkoissa paremman Suomen rakentamiseksi. Olemme menneen vuoden aikana yhdessä sidosryhmiemme kanssa analysoineet muutoksessa olevaa toimintaympäristöämme perusteellisesti ja uudistaneet strategiamme vastaamaan käsillä oleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Visiomme on kestävästi kasvava ja turvallinen Suomi, jossa laadukkaiden elinympäristöjen ja rakentamisen merkitys hyvinvoinnin luojina ymmärretään. Paras mahdollinen lopputulos saavutetaan yhdessä elinkeinoelämän ja teollisuuden kanssa.
Samalla olemme tehneet omat eduskuntavaalitavoitteemme, Rakennusteollisuuden lupaukset Suomelle. Lupaamme viedä Suomea kohti parempaa, mutta tarvitsemme siihen yhteiskunnan tuen: päättäjien sitoutumista ja konkreettisia toimia.
- LUPAAMME RAKENTAA JÄRKEVÄN HINTAISTA ASUMISTA – KUNHAN YHTEISKUNTA EI ASETA SILLE ESTEITÄ
- LUPAAMME RAKENTAA SUOMESTA TURVALLISEMMAN JA SAAVUTETTAVAMMAN – KUNHAN RAHOITUS ON KUNNOSSA
- LUPAAMME KESTÄVÄMMÄN TULEVAISUUDEN – KUNHAN POLITIIKKA ON FIKSUA
Niukkuuden aikana rohkeiden päätösten merkitys korostuu
Tuleva vaalikausi on haasteellinen. Valtion tulot ja menot on saatava tasapainoon ja velkaantuminen on taitettava. Pelkällä säästämisellä ja leikkaamalla ei Suomi kuitenkaan nouse jaloilleen. Tulevien kansanedustajien on oltava valmiita sitoutumaan ja investoimaan kestävästi kasvavan ja turvallisen Suomen rakentamiseen. Päättäjiltä on löydyttävä kunnianhimoa ja selkeä visio siitä, kuinka hyvinvointia ja kasvua luodaan Suomeen. Meitä ympäröivän kriisin keskellä juuri valtion ja kuntien välttämättömien ja suunniteltujen investointien aikaistamisella, esim. energiatehokkuutta parantavilla toimilla, voidaan sysätä talous uudelleen kasvuun. Kun investointeja aikaistetaan, aikaistetaan myös talouden ja verotulojen kasvua. Investoinnit on siis nähtävä sijoituksena kasvuun ja parempaan tulevaisuuteen, ei pelkkänä kulueränä. Muuten pelkona on, että säästämme itsemme hengiltä.
Harvalla alalla on niin suuri vaikutus ihmisten arkeen – suora sekä välillinen – kuin rakennusteollisuudella. Nimensä mukaisesti Rakennusteollisuus rakentaa ihmisille koteja sekä päiväkodille ja koululle vievät tiet. Millainen ja missä kunnossa elinympäristömme on, vaikuttaa suoraan kokemukseemme elämänlaadustamme. Rakennusteollisuus on myös yksi merkittävistä työllistäjistä Suomessa. Puoli miljoonaa ihmistä, eli joka viides Suomen työllisistä saa toimeentulonsa rakentamisesta tai rakennetun ympäristön hoidosta. Se tarkoittaa, että sadoissa tuhansissa perheissä kuukausittainen toimeentulo riippuu siitä, rakennetaanko Suomessa vai ei.
Rakentamisen merkitys on koko kansantalouden ja yhteiskunnan näkökulmasta valtava. Rakennusinvestoinnit ovat 60 prosenttia kaikista Suomen investoinneista. Tämän takia on varmistettava, että rahoitusta ohjataan hankkeisiin, jotka samanaikaisesti ylläpitävät työllisyyttä, parantavat Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa ja nopeuttavat siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Työllistävän vaikutuksensa lisäksi oikein valittu rakennuskohde, esimerkiksi uusi väyläinvestointi, sysää liikkeelle moninkertaisesti muuta rakentamista. Jokaisesta rakentamiseen sijoitetusta eurosta kilahtaa puolestaan valtion kassaan 34-46 prosenttia veroina ja veroluonteisina maksuina. Puhumattakaan siitä, kuinka koko Suomen kilpailukyky paranee, kun asunto- ja infrarakentamisella edistetään työvoiman ja rahdin liikkuvuutta. Viranomaisprosesseja sujuvoittamalla ja nopeuttamalla toimenpiteet saataisiin vieläkin tehokkaimmiksi.
RT haluaa tehdä Suomesta entistä paremman paikan elää ja asua. Se on myös tärkein tehtävämme: rakentaa hyvää yhdessä. Tämä on ollut kantava ajatuksemme, kun olemme tehneet lupauksemme eduskuntavaaleja varten. Kun toimintaympäristö on epävakaa ja käy alati haastavammaksi, tarvitsemme entistä parempia päätöksiä. Työ alkaa nyt. Tätä työtä ei tehdä yksin vaan yhdessä. Voimme onnistua vain yhteiskunnan ja rakentajien hyvällä yhteistyöllä.
Sillä maa, jota rakennetaan hyvin, voi hyvin.
Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
aleksi.randell@rt.fi +358 9 129 9201Rakennusteollisuus RT ry
Assistentti: Lotta Räty
Lisää infrateemaisia blogikirjoituksia löydät INFRA ry:n omasta blogista. INFRAn blogin päivittäminen päättyi kesällä 2024, minkä jälkeen kirjoitukset julkaistaan ainoastaan osana Rakennusteollisuus RT:n blogia.
Kirjoita kommentti