Kaavoitukseen tarvitaan enemmän joustavuutta

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää, miten kaupunkeja ja kuntia kehitetään. Laki antaa raamit myös asuntojen, toimitilojen ja liikenneväylien rakentamiselle sekä osoittaa, miten asukkaat voivat vaikuttaa elinympäristöönsä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on tämän hallituskauden merkittävin lakihanke. Uudistuksen pitää tukea Suomen talouden ja kaupunkien kestävää kasvua sekä hillitä ilmastonmuutosta. Käytännössä tämä tarkoittaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja vähäpäästöisen joukkoliikenteen suosimista.

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki säädettiin pääpiirteissään vuonna 1999. Tuolle ajalle oli leimallista, että kaupungit laajenivat reunoilta ulospäin uusille alueille ja liikenneratkaisuissa ajateltiin ennen kaikkea yksityisautoilua.

Nopeasti kaupungistuvassa Suomessa kaavoituksen täytyy reagoida joustavasti ihmisten tarpeisiin ja yhteiskunnan muutoksiin. Kaavoitusta ja maankäyttöä pitäisikin jatkossa ohjata enemmän tavoitteiden kuin yksityiskohtaisen sääntelyn kautta.

Täydennysrakentamista vauhdittaisi taloyhtiöiden ja muiden maanomistajien oikeus saada kaavamuutos vireille. Se tulisi kirjata lakiin. Vaikka yksityisten toimijoiden oikeuksia lisättäisiin, päätösvalta säilyisi kuitenkin kunnilla.

Suurissa kaupungeissa kaavoituksen hitaus heikentää tonttien saatavuutta, vähentää sitä kautta asuntotuotantoa ja lopulta nostaa asumisen hintaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain pitäisi antaa tilaa kumppanuuskaavoitukselle, jossa kaupunki ja kiinteistökehittäjät etsivät yhdessä aiempaa toimivampia ja taloudellisestikin kestävämpiä ratkaisuja. Ruotsissa ja Norjassa lainsäädäntö tunnustaa jo kumppanuuskaavoituksen mahdollisuudet.

Kumppanuuskaavoituksen lisääminen tuo kunnille lisäresursseja, jotka nopeuttavat kuntien tavoitteiden toteutumista ja parantavat kaavoituksen laatua.

Sekä maanomistajien aloiteoikeus että kumppanuuskaavoitus vahvistaisivat hankelähtöisyyttä: voimavarat kohdennettaisiin sellaisten hankkeiden suunnitteluun, joilla on taloudelliset edellytykset toteutua ja jotka ovat kaupungin kehittämisen kannalta olennaisia.

Rakentaminen tapahtuu aiempaa useammin valmiin asutuksen keskellä, ja vuorovaikutuksesta asukkaiden kanssa tulee yhä tärkeämpää. Esimerkiksi Helsingissä yli 40 prosenttia uusista asukkaista saa kodin täydennysrakentamisen kautta jo olemassa olevilta asuinalueilta.

Asukkaille pitää tarjota mahdollisuuksia henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ja toimivaa verkkoviestintää. Verkkopohjaisilla tiedotus- ja keskustelualustoilla voidaan havainnollistaa rakennussuunnitelmia ja kerätä palautetta karttapohjaisten mallinnusten avulla.

Osallistava suunnittelu on myös hyvä tapa ehkäistä kaavavalituksia, joista voi koitua merkittäviä haittoja kunnille ja yrityksille.

Tehokas kaavoitus ja luvitus edellyttää näiden prosessien täysimääräistä digitalisointia. Olisi hyvä, jos maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaisi viranomaiset nimeämään näissä asioissa hanke- tai lupavastaavan. Näin sekä kansalaiset että yritykset voisivat asioida vaivattomasti yhden hankkeen eri vaiheista vastaavan viranomaisen kanssa. Viranomaisilta tarvitaan palvelulupaus, joka velvoittaa vastaamaan kaikkiin rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviin lupahakemuksiin määräajassa.

Ilman sujuvaa kaavoitusta kaupungit ja työmarkkinat tukahtuvat. Asuntojen riittämättömyys kasvukeskuksissa rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia asua haluamassaan paikassa. Jos yksityiset investoijat joutuvat odottamaan lupa- tai viranomaispäätöksiä pitkään, kaupunkiseutujen ja talouden kehitys hidastuu. Ilman yhdyskuntarakenteen tiivistämistä eivät toteudu myöskään kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.

Maankäyttö- ja rakennuslaki vaikuttaa sekä siihen, mitä rakennetaan, että siihen, miten rakennetaan. Lähtökohtana tulee olla kestävä rakentaminen, joka ottaa huomioon päästöjen vähentämisen ja muiden ympäristövaikutusten ohella ratkaisujen terveellisyyden, turvallisuuden, pitkäikäisyyden ja kokonaistaloudellisuuden.

Suomi tarvitsee maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen, joka luo edellytykset kestävälle kasvulle.

Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT ry


Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 10.2.2020.

Kirjoita kommentti

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä