Rakennusteollisuus RT ideoi yhdessä infra-alan yritysten kanssa uudentyyppisen muuntokoulutusmallin. Erilaisia muunto-, täydennys-, lisä- ja uudelleenkoulutusmalleja on toki ollut aikaisemminkin. Periaatteessa nämä kaikki tähtäävät samaan, osaamisen lisäämiseen ja sitä kautta työllistymiseen tai pääsyyn parempiin työtehtäviin. Melkein kaikilla rakennusalaa kouluttavilla ammattikorkeakouluilla on tähän oma mallinsa, jota usein kutsutaan monimuotokoulutukseksi. Tämä on korkeakouluslangia, jolla tarkoitetaan useimmiten sitä, että opiskelijat ovat töissä päivät ja opiskelevat illat sekä viikonloput.
Mutta mikä sitten on uutta? Mitä nyt tehtiin toisin? Mikä oli se tekijä, joka juuri tällä kertaa johti onnistumiseen? Vastaus on yksinkertainen:
yhteistyö. Yhteistyössä infra-alan yritysten, työvoimaviranomaisten ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa suunnittelimme nopean ja kustannustehokkaan muuntokoulutuksen. Infra-alan yritykset sitoutuivat palkkaamaan kaikki koulutukseen valittavat opiskelijat noin kuuden kuukauden työharjoitteluun. Metropolia puolestaan räätälöi koulutuksen sisällön yritysten toiveita vastaavaksi. Koulutukseen rahoitus saatiin Uudenmaan ELY-keskuksen kautta, työharjoittelun kuluista yritykset vastasivat itsenäisesti.
Koulutuksen tarkoituksena oli löytää työttömiksi jääneille tekniikan alan korkeakoulutetuille, lähinnä insinööreille, uusi ura infra-alalla. Hyödyntämällä heidän matemaattista osaamistaan ja työelämässä jo hankkiutua kokemustaan heistä ajateltiin saatavan nopeasti infra-alan ammattilaisia. Ja näin todella kävikin!
Niin opiskelijat, yritykset kuin Metropolian opettajatkin ovat olleet koulutusmalliin erittäin tyytyväisiä. Melkein kaikki ensimmäiseen, viime keväänä alkaneeseen koulutukseen valituista ovat tähän mennessä saaneet vakituisen työpaikan infra-alalta. Ja jatkoa seuraa, sillä yritykset ja Metropolia ovat sopineet jo seuraavasta koulutuksesta, joka käynnistyy vuoden 2018 alussa.
Koulutuksessa suoritettiin lyhyen lähiopetusjakson aikana valittuja osia infra-alan rakennusmestaritutkinnosta, kuten infrarakentamisen projektinhallintaa ja aliurakoiden ohjausta. Tämän jälkeen opiskelijat siirtyivät suoraan työmaille harjoitteluun. Infrarakentamisen työtehtävät sijoittuvat maankäytön ohjaukseen, rakentamisen suunnitteluun, projektinohjaukseen, asiakaspalveluun, myyntiin ja markkinointiin. Lisäksi tehtäviä on tarjolla työmaatoteutuksen sekä olemassa olevien infrarakenteiden hoidon ja kunnossapidon toiminnassa.
Hyvääkin voi aina parantaa. Seuraavassa koulutuksessa teoriaosuutta pidennetään hieman, jotta voidaan varmistaa kaikkien opiskelijoiden riittävät pohjatiedot työmaalla toimimista varten. Hyvä kannattaa laittaa myös kiertoon: infran koulutuksista otetaan oppia talonrakennuksen suuressa muuntokoulutuspilotissa, jossa kahdessa vuodessa koulutetaan yli 50 rakennusmestaria sekä Helsingissä että Tampereella. Koulutusmallin kannustavaa esimerkkiä kannattaa tietysti seurata muuallakin Suomessa ja niin ikään muilla aloilla.
Sitoutumista tällainen koulutusmalli vaatii myös yrityksiltä, eikä vähiten siinä, että ne sitoutuvat palkkaamaan muilta aloilta tulleita harjoittelijoita leipiinsä. Valinnat toki tehdään työhaastattelun kautta, kuten missä tahansa muussakin rekrytointitilanteessa. Tämä on erittäin kustannustehokas tapa valita pitkän työkokemuksen omaavia tekniikan ammattilaisia suoraan työmaajohtoon. Samalla yrityksillä on suuri vaikutusmahdollisuus koulutuksen sisältöihin. Eli lopulta kaikki voittavat. Olen tyytyväinen.
Lauri Pakkanen
Rakennusalan koulutus- ja työvoima-asioiden edunvalvonta
Rakennusteollisuus RT ry
Kommentit