Nuoret kouluja suunnittelemaan

Mitähän jos nuoret itse saisivat suunnitella koulun? Minkälainen siitä tulisi? Kysymys sinänsä on typerä. Eivät kouluja suunnittele oppilaat eivätkä edes opettajat vaan suunnittelun ammattilaiset. He tekevät kouluja samalla tavalla kuin aina ennenkin on tehty tai viisaissa ohjeissa ja opaskirjoissa neuvottu. Ohjeita taas ovat tehneet ihmiset, jotka eivät ole päivääkään olleet töissä koulussa ja joiden omasta kouluajasta on jo kymmeniä vuosia.

Mutta kuitenkin. Kuvitellaan, että niin kävisi. Varmaankin nuoret haluaisivat ennen muuta, että koulussa on hyvä olla. Mieluiten koulu saisi olla uusi.

Vain kolmannes koululaisista on nykyisin tiloissa, joissa on siedettävä sisäilma.
Puolet kouluista on ajalta ennen pöytätietokoneen keksimistä. Niissä kosteus tunkeutuu rakenteisiin puuttuvien salaojien ja rapistuneiden tasakattojen vuoksi. Niissä on puutteellinen ilmanvaihto, jos sitäkään.

Koulut ovat huonokuntoisimpia tiloja, joissa nuoret joutuvat aikaansa viettämään. Miksi he joutuvat kärsimään, kun useimmat muut saavat olla terveellisissä työtiloissa, liikehuoneistoissa ja asunnoissa? Eihän opiskelusta tule mitään, jos silmät vuotavat ja pää on kipeä.

Nuoret keskipisteenä, eivät aikuiset

Nuorten suunnittelemissa kouluissa ei olisi luokkia eikä käytäviä. Luokat ovat opettajia varten, niiden tarkoitus on pönkittää heidän auktoriteettiaan ja auttaa kurittomien nuorten valvonnassa.

Jos luokassa vaanii opettaja, niin käytävillä taas vaanivat kiusaajat ja pahoinpitelijät. Tai sitten niillä vain maleksitaan tekemättä mitään. Miksi äidin tai isän työpaikalla on toimivat monitoimitilat, joissa voi tehdä yhdessä työtä, käyttää laajakaistaa ja hengähtää hetken piristävissä taukotiloissa, kun nuorilla on vain tympeät kopit ja sokkeloiset käytävät?

Nuorten koulu olisi avara ja valoisa, siellä olisi myös viihtyisiä ja pieniä tiloja ryhmätyöhön ja yksin tekemiseen. Ja toimiva netti. Siellä nuoret olisivat keskipisteenä, eivät aikuiset. Oppiminen olisi tärkeämpää kuin opettaminen.

Pienen koulun silmätikusta ison koulun vertaisseuraan

Nuorten koulut olisivat isoja ja keskellä taajamaa eivätkä pieniä murjuja lähiöissä tai metsän keskellä. Vanhemmat haluavat pienet koulut kodin viereen, etteivät hellanduudelit joudu pahoille teille suuressa maailmassa. Nuoret itse taas haluavat nimenomaan keskustaan ja suureen maailmaan. Suuri koulu on paljon kivempi kuin pieni. Siellä poikkeavakin nuori löytää kaltaistaan seuraa. Kuka haluaa olla pikku koulun ainoa homo?

Suuret koulut ovat myös taloudellisempia. Niissä on oppilasta kohden vähemmän neliöitä, opetustyövoiman käyttö on tehokkaampaa ja tukipalvelut helpompi järjestää. Myös ryhmäkokoja on joustavampi säätää ja pitää yhdenvertaisina isoissa yksiköissä.

Viisi miljoonaa turhaa ja kalliiksi tulevaa neliötä

Jos Suomen kouluverkko rakennettaisiin uusiksi, se maksaisi itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa. Neliöitä olisi viisi miljoonaa vähemmän, jos pienistä ja tehottomista kouluista luovuttaisiin ja rakennettaisiin tilalle riittävän isoja yksiköitä. Se kaikki raha olisi käytettävissä parempiin opetusvälineisiin, parempaan tekniikkaan, oppilashuoltoon, retkiin ja muihin oppilaille tärkeisiin asioihin. Osan voisi panna vaikka ihan säästöönkin tulevaisuutta varten.

Monille vanhemmille, opettajille ja kuntapäättäjille on mieluisinta, että koulut ovat nykyisen kaltaisia, nykyisen kokoisia ja nykyisillä paikoillaan. Suomesta löytyy kuitenkin jo useita onnistuneita esimerkkejä, joissa kouluja on uskallettu ajatella uusiksi. Niissä on myös osoitettu käytännössä, kuinka säästöjä ja hyviä oppimistuloksia syntyy.

Jos äänestysikäraja laskettaisiin kuntavaaleissa kuuteentoista vuoteen, nuoret pääsisivät itse ottamaan kantaa, millaisia päättäjiä ja kouluja he kotikuntaansa haluavat.

Heikki Lonka
tekniikan tohtori
ISS Proko

---

Katso Oulusta mallia, millainen voisi olla uusi virikkeellinen ja motivoiva koulu:

[youtube https://www.youtube.com/watch?v=miaAhaPWBs8&w=854&h=328]