Vuoden 2023 rakennusalan diplomi-insinööriksi valittu eurokoodiasiantuntija Auli Lastunen tekee Rakennustuoteteollisuus RTT:ssä monipuolisia töitä standardien parissa.
Eurokoodit eli kantavien rakenteiden suunnittelustandardit ovat peruste sille, miten kantavat rakenteet mitoitetaan Suomessa. Niiden parissa on vuodesta 2021 RTT:llä työskennellyt Auli Lastunen, jonka Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL vastikään valitsi vuoden 2023 rakennusalan diplomi-insinööriksi. Valinnan kriteerejä ovat muun muassa ”laadukas insinööriosaaminen, positiivinen vuorovaikutus ja ammattikunnan arvostuksen edistäminen” – ja niitähän Aulilta löytyy.
Suomen kanta kuuluviin eurokoodien kehittämisessä
Mitä eurokoodiasiantuntija sitten käytännössä tekee?
”Työni on pitkälti yhteistyön koordinointia, esimerkiksi kokousten järjestämistä. Standardit valmistellaan koko Euroopan tasolla, mutta jokaisen maan on tehtävä kansallinen valmistelu. Koordinoin Suomen kansallisia kantoja, jotka sitten tuon kuuluviin Euroopan tason kokouksissa”, Auli kertoo.
”Koordinoin myös suurinta osaa eurokoodien seurantaryhmistä, erityisesti betoniin liittyviä.”
Eurokoodiasiantuntijan tehtävä on ollut luonteva jatkumo Aulin aiemmille työtehtäville, joiden tiimoilta hän on ollut mukana mainituissa eurokoodien seurantaryhmissä jo aiemmin. Myös rakennesuunnittelijana erilaiset suunnittelustandardit – joita ennen kaikkea juuri suunnittelijat käyttävät – tulivat tutuiksi.
”Eurokoodiasiantuntija on avainasemassa siinä, ettei esimerkiksi Suomessa perinteisesti käytettyjä tuotteita rajata standardeilla pois. Isossa kuvassa tehtäväni on varmistaa, että suomalainen rakentaminen olisi jatkossakin mahdollista meidän olosuhteisiimme sopivalla tavalla. Näin työni kytkeytyy myös edunvalvontaan.”
Standardeja muutamasta kymmenestä sivusta satoihin sivuihin
Eurokoodien laajuus voi vaihdella muutamasta kymmenestä useisiin satoihin sivuihin. Laadittujen dokumenttien pyrkimyksenä on esittää rakenteen suunnittelu mahdollisimman yksiselitteisesti ja yhteismitallisesti.
”Ajankohtaisia teemoja tällä hetkellä ovat uudelleenkäyttö ja vanhan korjaaminen. Ne ovat sikäli haasteellisia, että perinteisessä eurokoodimaailmassa on lähdetty ajatuksesta, että tehdään aina kokonaan uusi rakenne.”
”Suomessa suurimmat erot verrattuna muihin Euroopan maihin ovat lumikuorman huomiointi sekä elementtirakentamisen yleisyys.”
Tällä hetkellä työstetään toisen sukupolven eurokoodeja.
”Mikäli on kiinnostunut tulemaan mukaan eurokoodien seurantaryhmiin, nyt olisi hyvä aika. Parin vuoden päästä asioihin ei voi enää juuri vaikuttaa, kun standardit alkavat valmistua”, Auli vinkkaa.
Ryhmissä on pyritty huomioimaan eri alueilta osallistuvat esimerkiksi hyvillä etäosallistumismahdollisuuksilla.
Parasta on uuden oppiminen
Kuten monilla rakennusalalle päätyneillä, myös Aulin perheessä on vankka tausta alalta.
”Pappani oli muurari ja isäni kirvesmies.”
Aulin omalle uralle on mahtunut monenlaisia työtehtäviä: Auli on työskennellyt niin betoniasiantuntijana, rakennesuunnittelijana, yliopiston tuntiopettajana kuin tutkijanakin.
”Rakennesuunnittelija-aikoinani huomasin, miten tärkeää on se, että suunnitellut asiat myös pystytään toteuttamaan. Tämä on tärkeää myös standardien parissa työskennellessä, sillä täytyy pystyä hahmottamaan, mihin tietyn kaavan käyttö johtaa. Standardit kun ovat aika teoreettinen maailma.”
”Parasta tässä työssä on uusien asioiden oppiminen – sitä todellakin riittää. On myös hienoa pystyä aidosti vaikuttamaan asioihin, siihen mitä lopulliseen standardiin tulee.”
Teksti: Nina Lampén
Kuva: RT:n kuvapankki
