Kesän 2025 ratakatkon aikana Espoon kaupunkiradan alueurakka 3:ssa asennettiin noin kolmessa viikossa lähes 3 000 paalua, yhteensä noin 41 kilometriä. Poikkeuksellisen tiukka aikataulu vaati tarkkaa ennakkosuunnittelua sekä paalutuotannon, kuljetusten ja työmaan saumatonta yhteensovittamista. Kohde on valittu vuoden 2026 Paalutustyömaaksi erityisesti huolellisen ennakoinnin, tehokkaan toteutuksen, toimivan logistiikan, turvallisuuden ja hankkeen osapuolten tiiviin yhteistyön ansiosta.
Vuoden 2026 Paalutustyömaaksi on valittu Espoon kaupunkiratahankkeen alueurakka 3 Koivuhovin ja Espoon keskuksen välillä. Destia Oy:n toteuttamassa urakassa paalutuksen aikataulu, paalujen tuotanto, kuljetukset ja työmaalogistiikka muodostivat kokonaisuuden, jossa yhdenkin osan viivästyminen olisi voinut vaikuttaa koko työvaiheen etenemiseen.
Espoon kaupunkiratahanke ulottuu Leppävaarasta Kauklahteen. Alueurakka 3 sijoittuu Koivuhovin ja Espoon keskuksen välille. Urakka käsittää noin 4,5 kilometriä uutta kaksoisraidetta, yhdeksän sillan rakentamisen tai korjaamisen sekä noin 40 700 neliömetriä paalulaattaa. Vuoden 2025 aikana työmaalla asennettiin betonipaaluja yhteensä noin 69 kilometriä. Alueurakka 3:n toteutusaika on maaliskuusta 2024 elokuuhun 2027.
Aikaa varsinaiseen paalutukseen vain noin kolme viikkoa
Työmaan vaativin paalutusvaihe ajoittui 23.6.–28.7.2025 pidettyyn viiden viikon ratakatkoon, josta varsinaiseen paalutukseen käytettiin noin kolme viikkoa. Tänä aikana asennettiin lähes 3 000 paalua eli yhteensä noin 41 paalukilometriä. Betonipaaluja oli 2 150 kappaletta. Niiden pituudet vaihtelivat 6 metristä 30 metriin ja lähes joka toinen paalu koostui kahdesta tai useammasta yhteen liitetystä paaluosasta. Destia Oy vastasi maanrakennus- ja perustusurakasta sekä paalutustöistä. Tiukan aikataulun vuoksi paalutuksessa käytettiin yhdeksää paalutuskonetta ja kuutta paalutusurakoitsijaa.
Paalupituuksia voitiin muuttaa työn aikana vain rajallisesti, joten pohjatutkimusten tarkkuus ja ennakoitujen paalupituuksien luotettavuus olivat ratkaisevia. Merkittävä osa paaluista valmistettiin suuren toimitusnopeuden vuoksi jo etukäteen ja niiden pituuksiin jätettiin tavanomaista enemmän varaa. Tämä lisäsi materiaalihukkaa tavanomaiseen toteutukseen verrattuna, mutta pienensi samalla riskiä paalutuksen keskeytymisestä sopivien paalupituuksien puuttuessa.
Noin 480 paalukuormaa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan
Paalutuksen mittakaava näkyi erityisesti työmaalogistiikassa. Vuonna 2025 työmaalle toimitettiin paaluja noin 480 rekkakuormallista. Kun yhdeksän paalutuskonetta työskenteli samanaikaisesti eri puolilla työmaata, oikeanpituisten paalujen piti saapua oikeaan työpisteeseen oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan.
Toimituksia koordinoi tehtävään nimetty henkilö, joka sovitti yhteen tarvittavat paalupituudet ja -määrät, paalutuskoneiden tarpeet sekä työmaan etenemisen. Työmaan läheisyyteen järjestetty välivarasto paransi toimitusvarmuutta. Kokonaisuus edellytti jatkuvaa ja ajantasaista tiedonkulkua työmaan ja HTM Yhtiöt Oy:n Nummelan paalutehtaan välillä.
Pohjatutkimukset ohjasivat koko tuotantoketjua
Pohjatutkimukset eivät tuottaneet kohteessa vain suunnittelun lähtötietoa, vaan niiden tulokset ohjasivat myös paalujen tuotantoa, kuljetuksia ja asennuksia. Koska paaluja valmistettiin etukäteen suuria määriä eikä niiden pituuksia voitu työn aikana muuttaa tavanomaiseen tapaan, ennakoitujen paalupituuksien oli oltava mahdollisimman luotettavia.
Pohjatutkimusten perusteella arvioidut paalupituudet vaikuttivat tehtaan valmistusohjelmaan, kuljetuksiin, työpisteiden etenemiseen ja materiaalihukan hallintaan. Kohde osoitti konkreettisesti, että tiukassa ratakatkossa paalutus ei ole erillinen työvaihe, vaan suunnittelun, paalutuotannon, kuljetusten ja asennuksen muodostama kokonaisuus, jonka kaikkien osien on toimittava samassa tahdissa.
Valinnassa korostuivat yhteistyö, turvallisuus ja nuorten osaajien vastuunkanto
Vuoden 2026 Paalutustyömaan valinnassa painotettiin paalutustyön ennakointia ja suunnittelua, tehokasta toteutusta tiukassa aikataulussa sekä toimivaa logistiikkaa. Arvioinnissa nousivat esiin myös kohteen vaativa toimintaympäristö, työturvallisuus ja hankkeen eri osapuolten yhteistyö. Lisäksi huomiota kiinnitettiin nuorten osaajien aktiiviseen osallistumiseen ja vastuunkantoon hankkeen toteutuksessa.
Valinnan teki Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunta, joka koostuu betonipaaluteollisuuden edustajista. Tuomariston puheenjohtajana toimi paaluvaliokunnan puheenjohtaja Reijo Mustonen.
Hankkeen toteuttajat
Rakennuttajat: Väylävirasto sekä Espoon ja Kauniaisten kaupungit
Maanrakennus- ja perustusurakoitsija: Destia Oy
Paalutusurakoitsija: Destia Oy
Suunnittelijat: Ramboll Finland Oy ja A-Insinöörit Oy
Paalutoimittaja: HTM Yhtiöt Oy, Nummelan paalutehdas
Lisätietoja:
Betoniteollisuus ry
Ari Mantila
ari.mantila@rt.fi