Vastikään valmistuneessa vähähiilisen betonin tiekartassa esitetyt päästövähennystoimenpiteet tekevät betonista tulevaisuudessa erittäin vähäpäästöisen tai jopa nollapäästöisen rakennusmateriaalin.
Betoniteollisuus ry on teettänyt Vähähiilisen betonin tiekartan Aalto‐yliopistolla yhdessä Betoniyhdistyksen ja Finnsementin kanssa. Tiekartan avulla kykenemme paremmin konkretisoimaan käytännön päästövähennystoimia.
Tiekartassa on tunnistettu yhteensä 16 eri tapaa pienentää betonin päästöjä. Ne on jaettu kolmeen ryhmään: sementin valmistus, betonin valmistus ja rakenteet.
Suuri virta koostuu pienistä puroista, kuten tässäkin tapauksessa. Osa päästövähennyskeinoista on pieniä, mutta halpoja, kuten pidemmän lujuudenarvosteluiän hyödyntäminen. Toiset taas ovat vaikutukseltaan massiivisia, mutta kalliita, ääriesimerkkinä hiilidioksidin talteenotto sementtitehtaasta.
Tiekartta käsittää päästövähennysskenaariot vuosille 2030, 2040 ja 2050. Niiden mukaan betonin päästöt putoavat kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 16 prosenttia nykyisestä. Vuoteen 2040 mennessä betonin päästöt pienenevät alle puoleen nykytasosta, ja vuoteen 2050 mennessä alkuperäisistä päästöistä on jäljellä enää 7 prosenttia nykyisestä. Viimeisin perustuu paljolti siihen, että vuoteen 2050 mennessä on otaksuttu hiilidioksidin talteenoton olevan käytössä kaikissa sementtitehtaissa.
Tarkastelussa hiilidioksidipäästöt per betonikuutiometri
Päästövähennyksissä mittayksikkönä on betonin kuutiometrikohtainen hiilidioksidipäästö. Näihin lukuarvoihin pääseminen on edellyttänyt monenlaisia tarkasteluja, sillä osa päästövähennystoimista ei liity betonin ominaispäästöjen vähentämiseen, vaan esimerkiksi betonin tehokkaampaan hyödyntämiseen rakentamisessa.
Mukaan on otettu myös betonin karbonatisoituminen, jossa betonirakenteisiin sitoutuu ilmakehästä hiilidioksidia. Se ei ole aktiivinen toimenpide, vaan tapahtuu itsestään. Karbonatisoitumisen sisällyttämistä päästövähennystoimiin perustelee kuitenkin se, että ilmiö on todellinen ja mitattavissa oleva, eikä sitä ole sisällytetty mihinkään muihin kansallisiin päästötarkasteluihin. Siksi asiassa ei ole niin sanotun kaksoislaskennan riskiä, ja on reilua ottaa tämäkin hiilensitoutumismuoto mukaan keskusteluun.
Tiekartassa on todettu, että eri tuotesektorit ja yksittäiset yritykset kykenevät hyödyntämään päästövähennystoimia hieman eri painotuksilla. Esimerkiksi energiatehokkuus ja vähäpäästöinen energia ovat lähinnä elementtiteollisuuden toimia, koska muissa tuoteryhmissä energian merkitys on vähäinen. Siksi kaikille ei tule sopimaan aivan täsmälleen sama resepti päästövähennystoimia. Hiilidioksidin talteenottokaan tulee tuskin pyyhkimään kaikkia muita päästövähennystoimia pöydältä, sillä sitä edullisemmat päästövähennyskeinot ovat todennäköisesti käytössä sen rinnalla, taloudellisista syistä.
Rakennuttajat istuvat kirkon harjalla
Tiekarttatyö osoittaa, että alan on mahdollista systemaattisella ja tavoitteellisella toiminnalla saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä. Yksin se ei kuitenkaan voi sitä tehdä, vaan päästöjen pienentäminen edellyttää aktiivista yhteistyötä sementtiteollisuuden, betonia käyttävien urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja rakentamiseen investoivien kanssa. Viimeksi mainitut ovat tässä suhteessa ”kirkon harjalla”, sillä päästövähennykset eivät tule ilmaiseksi.
Vaikka tällä haavaa rakentamisen matalasuhdanne pakottaa tilaajat monesti valitsemaan vähähiilisen tuotteen sijasta halvimman ratkaisun, odotettavissa on, että suhdanteen parantuessa vähähiilisten ratkaisujen kysyntä ampuu vahvaan kasvuun.
Katso myös
Jussi Mattila
Toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry
jussi.mattila@rt.fi +358 40 063 7224Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Betoniteollisuus ry
Kirjoita kommentti