Pientaloteollisuus PTT ry uskoo valoisaan tulevaisuuteen, vaikka pientalorakentaminen on ollut laskusuunnassa jo vuosia. Viime vuosien muutokset yhteiskunnassa ja yleisessä taloustilanteessa ovat asettaneet haasteita talotehtaille. Muun muassa nopea kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, sinkkutalouksien määrän kasvu, maahanmuutto sekä kaavoitukseen liittyvät ratkaisut ovat omalta osaltaan edistäneet kerrostalorakentamisen suosiota.
On kuitenkin tutkittu, että peräti kolme neljästä suomalaisesta haluaa asua pientalossa, mikäli se sijaitsee sopivien kulkuyhteyksien varrella. Tämä ei ole ihme, sillä tarjoavathan pientalot laatuominaisuuksia asumiseen, kuten luonnon läheisyyden ja itsemääräämisoikeuden. Vastoin yleistä käsitystä, pientaloasuminen on myös edullista. Omakotiasukas pääsee helposti itse vaikuttamaan useisiin asumisen kustannuksiin, kuten energiankulutukseen ja hoitokuluihin.
Pientalotehtaat ovat perinteisesti toimittaneet talot asiakkaiden omistamille tonteille. Kehitys viime vuosien aikana on keskittynyt lähinnä valmiusasteen nostamiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Eri valmistajien talot muistuttavat sekä ulkonäöltään että pohjaratkaisuiltaan yhä enemmän toisiaan. Valmistajat erottautuvat toisistaan lähinnä erilaisilla palvelupaketeilla, toimintatavoilla ja luotettavuudella. Vielä on kuitenkin mahdollisuuksia kehittää toimintaa – markkinatilanteen muuttuessa myös meidän on muututtava. Oppia voidaan ottaa niin kerrostalorakentamisesta kuin perustajaurakoinnistakin, sillä sellainen asiakaskunta, joka haluaa ostaa täysin valmiin talon tontteineen, on jatkuvasti kasvava. Laskusuhdanteessa menestyminen on mahdollista, kun kuunnellaan asiakasta ja kehitetään yksilöllisiä, asiakaslähtöisiä ratkaisuja.
Uuden ajattelun mallina voi ja kannattaa käyttää myös Keski-Eurooppaa ja USA:ta, joissa pientalotyyppinen, tiivis ja matala rakennuskanta on enemmän sääntö kuin poikkeus. Siellä kaupunkipientalo ei vaadi laajaa tonttimaata ympärilleen, eli pientalorakentamista ei voi soimata tehottomasta maankäytöstä. Onhan yli 8 miljoonan asukkaan Suur-Lontookin vain reilut kaksi kertaa Suur-Helsinkiä suurempi alue ja siitä huolimatta sen kaupunkikuva on aivan ydinkeskustaa lukuun ottamatta varsin pientalovaltainen.
Viimeaikaiset tilastot osoittavat, että rakennettavien asuntojen neliömäärät ovat vähenemään päin. Trendi onkin ymmärrettävä, koska niin ikään perhekoot ovat aikaisempaa pienempiä. Suurten ikäluokkien jälkipolvet ovat asuneet omillaan jo hyvän tovin ja näin ollen ikääntyvät ihmiset kaipaavat entistä enemmän nykyiseen elämäntilanteeseensa mitoitettua tilaa. Vaikka pienemmällä tilalla pärjätään mainiosti, muutto kerrostaloon ei voi olla ainoa ratkaisu, vaan markkinat olisivat otolliset nimenomaan pienille kaupunkitaloille.
Yksi pientalorakentamisen pullonkauloista liittyy kaavoitukseen. Omakoti- ja kaupunkitalojen rakentamiselle kasvukeskuksiin olisi tilausta, mutta eri asia on, salliiko kaavoitus tähän tarpeeseen vastaamisen. Olennaista ei ole matkan pituus kaupungin ydinkeskustaan, vaan hyvät liikenneyhteydet ja palveluiden saatavuus. Rakentamatonta maata kasvukeskustenkin ympärillä kyllä riittää.
Toinen pientalorakentamista jarruttava seikka on se, että eri kunnissa tulkitaan rakentamiseen liittyviä määräyksiä aivan eri tavoilla. Erilaiset tulkinnat aiheuttavat turhaa työtä ja lisäkustannuksia, joiden maksumies on aina uuden kodin uusi asukas. Toiveena on, että ympäristöministeriö laatisi tärkeimmistä määräysten kohdista, kuten esteettömyydestä ja palomääräyksistä yhtenäiset, valtakunnalliset ohjeet pientaloille.
Uusia asuntoja tarvitaan jatkuvasti enemmän, vähintään 30 000 vuodessa. Pientaloteollisuuden pitää elää ajassa, olivatpa ajan suhdanteet nousu- tai laskusuuntaisia. Haasteilta ei voi välttyä, mutta ne täytyy haistaa ajoissa ja ratkaista siten, että myös tulevaisuuden Suomessa kodit ovat asukkaidensa näköisiä ja kokoisia.
Tuomo Aine
Puheenjohtaja
Pientaloteollisuus PTT ry
DI Tuomo Aine on Pientaloteollisuus PTT ry:n uusi puheenjohtaja. Aine otti puheenjohtajan tehtävät vastaan 6.10.2015. Tuomo Aine toimii myös Harjavalta Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Harjavalta-konserniin kuuluvat Kastelli-talot, Puustelli-keittiöt sekä rakennusliike Lapti. Jo 95 vuotta toimineen yrityksen kokonaisliikevaihto on 250 miljoonaa euroa.
Kirjoita kommentti