INFRAn yhteistyöjäsen Peikko kehitti uuden lävistysraudoitusratkaisun paalulaattoihin

Isot väylähankkeet saattavat kestää vuosia. Rakentamista nopeuttavia ja kustannustehokkuutta parantavia teknisiä ratkaisuja kehitetään kuitenkin jatkuvasti. INFRAn yhteistyöjäsen Peikko kehitteli uuden lävistysraudoitusratkaisun palulaattoihin, jota pilotoitiin Turun kehätien hankkeessa.

Teksti: Anu Ginström | Kuvat: Väylävirasto, Peikko

VILKKAASTI liikennöity E18 kulkee Suo­messa läpi koko Etelä-Suomen: Turusta Helsinkiin ja aina Venäjän rajan tuntumaan.

Turun kehätie (Kt 40) on osa E18-tietä. Sen parantamishankkeessa Kauselan ja Kirismäen välillä tasoliittymät poistetaan ja osuus rakennetaan nelikaistaiseksi. Muu­tokset parantavat liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta sekä luovat mahdol­lisuuksia kehittää alueen elinkeinoelämää ja maankäyttöä.

Kuva: Turun kehätien ykkösvaiheen rakennuttajana on Väylävirasto, rakennesuunnittelijana WSP Finland ja pääurakoitsijana Destia. Ilmakuva viime syyskuulta.

Hankkeeseen kuuluva Kirismäen erita­soliittymä oli pilottikohde, jossa käytettiin ensimmäistä kertaa Peikon PSB®-lävistys­raudoitusjärjestelmää. Järjestelmällä vah­vistettiin tien paalulaattarakenteessa perus­tuspaalujen ja betonilaatan liittymäkohtia.

Pilottikohde kuuluu Kausela–Kirismä­ki-hankkeen ykkösvaiheeseen, joka ulot­tuu Pukkilasta Kirismäen kohdalle. Pukki­lan ja Kirismäen eritasoliittymien lisäksi vaihe sisältää valtatien 10 osuudelle kehä­tie–Tammitie.

Uusia ratkaisuja infrarakentamiseen

Peikko ehdotti Väylävirastolle paalulaatan toteutukseen infrarakentamisessa täysin uudenlaista ratkaisua. Lähtökohtana oli selvittää, miten talonrakentamisessa pit­kään käytetty ja ETA-hyväksytty PSB®-lävistysraudoitusjärjestelmä voisi yksinker­taistaa tiepohjan paalulaatan vahvistamista.

Pilottikohteeksi valikoitui Kirismäen eri­tasoliittymän parantaminen. Toteutukseen ryhdyttiin yhdessä Väyläviraston, paalu­laattarakenteen suunnittelusta vastanneen WSP Finlandin sekä pääurakoitsija Destian kanssa.

”Peikko haluaa olla merkittävä kiinnitys-ja liitostekniikan toimittaja myös infrara­kentamisen projekteille. Uusia innovaati­oita haetaan sekä talonrakentamisesta tut­tuja ratkaisuja soveltamalla että täysin uusia ratkaisuja kehittämällä. Hedelmällisintä kehitystyö on, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä rakennuttajan, suunnittelijoi­den ja rakentajien kanssa”, Peikon infrara­kentamisen liiketoimintapäällikkö Topi Laiho kertoo.

Tavallisesti tiepohjan paalutusta vaativissa kohteissa paalut ja niiden päälle tuleva beto­nilaatta toteutetaan sienilaattarakenteena, jossa paalujen ja laatan liitoskohdat vahvis­tetaan paalun yläpäähän valettavalla betoni­paksunnoksella. Yhdessä paalun kanssa se muodostaa sienimäisen rakenteen ja tukee päälle asennettavaa betonilaattaa.

Peikon lävistysraudoitusjärjestelmän toi­mivuus perustuu tuotteen erinomaisiin ankkurointiominaisuuksiin. Raudoituste­räkset muodostavat betonilaatan sisälle tähtimäisen rakenteen, joka kiinnitetään ohuilla surrilangoilla laatan betoniraudoi­tuksiin kunkin paalun yläpuolelle.

Ratkaisun etu sienilaattarakenteeseen verrattuna on nopeus: asennus voidaan tehdä suoraan tasaiselle maanpinnalle. Näin paalujen ympärille ei tarvitse muo­toilla betonivahvistuksen valamiseen tar­vittavia kuoppia, mikä lyhentää merkittä­västi rakennusaikaa.

Destia vertailee eri rakenteiden etuja

Kirismäen eritasoliittymässä käytettiin sekä perinteistä sienilaattaa että Peikon lävis­tysraudoitusjärjestelmää, jotta ratkaisujen toimivuutta ja kustannusvaikutuksia voi­tiin vertailla tarkasti.

Yhden paalulaatan yksi lohko toteutet­tiin sienilaatan sijaan tasapaksuna Peikon PSB®-lävistysraudoitusjärjestelmää käyt­täen. Pilottikohteen paalulaattarakentei­den vertailua tehneen työnjohtaja Panu Sal­misen mukaan toimivuuden lisäksi tärkeää on kustannustehokkuus.

Lävistysraudoitusjärjestelmä nopeuttaa paalulaatan rakentamista huomattavasti, koska yksi työvaihe eli sienirakenteita var­ten tehtävät kuopat ja niiden betonointi jää pois. Tämä nopeuttaa työtä jopa viikolla. Lävistysrautojen asennus oli Panu Salmi­sen mukaan todella helppoa ja nopeaa.

Toisaalta lävistysraudoitusjärjestelmän toteutus edellyttää paksumman betonilaa­tan käyttämistä. Sienilaatan betonilaatta on paksuudeltaan tällaisessa kohteessa yleensä 25 senttimetriä ja sienipaksunnok­sien kohdalta 53 senttimetriä.

Pilottikohteen lävistysraudoitusjärjes­telmää hyödyntävissä kohdissa laatan pak­suus oli 41 senttimetriä. Kun vertailulas­kelmat on tehty ja analysoitu, myös suun­nitteluohjeita laatan paksuuden ohentamiseksi voidaan arvioida uudelleen.

Harvalla paalujaolla ja isoilla paalukuor­milla on mahdollista tehdä tasapaksuja laat­toja kasvattamatta tarpeettomasti laatan paksuutta. Optimoimalla Peikon PSB®-lä­vistysraudoitusjärjestelmän suunnittelu­perusteita paalulaatoissa voidaan suunni­tella ohuempia laattoja. Aina laattojen hoi­kentaminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska se voi lisätä taivutuksen vaatimaa raudoitusmäärää. Tästä voi kuitenkin olla etua kohteissa, joissa paalulaatalle on kor­keussuunnassa vähän tilaa.

E18 – KAUSELA KIRISMÄKI

  • Hankkeen toteuttaa Väylävirasto.
  • Ykkösvaihe valmistuu vuonna 2021 ja kakkosvaiheen 2023.
  • Ykkösvaiheen kustannusarvio on 39 miljoonaa euroa, joka sisältää valtion määrärahojen lisäksi Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan kustannusosuudet. Urakoitsijana Destia Oy.
  • Kakkosvaiheelle on myönnetty 59 miljoonan euron valtion määräraha. Urakoitsijana Kreate Oy.

 __________

Ratkaisun kustannukset optimoidaan jo suunnitteluvaiheessa

WSP Finlandin suunnittelija ja projekti-in­sinööri Jaakko Ingerttilä kuvailee paalu­laatan suunnittelua monioptimointiteh­täväksi, jossa pyritään mahdollisimman hyvään kustannustehokkuuteen.

Rakennesuunnittelijan näkökulmasta tärkeitä asioita ovat tie- ja geosuunnittelijan valinnat kuten se, kuinka korkea penger paalulaatan päälle tulee. Tämä vaikuttaa oleellisesti sii­hen, millaista paalutyyppiä ja paalujakoa koh­teessa voidaan käyttää.

Suunnittelussa otetaan huomioon muun muassa alla olevan maapohjan laatu ja kan­tavuus sekä tierakenteen kuorma ja korkeus­asema. Ne vaikuttavat paalutyypin valintaan ja paalujen jaksotukseen eli välimatkoihin ja sijoitteluun laatan alle. Lisäksi optimoidaan laatan betonilta vaadittava lujuusluokka, laa­tan paksuus ja tarvittava raudoitus.

Kirismäen projektiin valittiin yhdessä ura­koitsijan kanssa RTB-300-16-teräsbetonipaa­luja. Paikoin paksun savikon takia maahan lyötävien paalujen määrä haluttiin minimoida, eli paaluvälit pyrittiin maksimoimaan. Paalu­kuormat olivat sen vuosi isoja, ja paalulaatan ja paalun liitokseen kohdistuvat voimat pyr­kivät lävistämään laatan.

Laatan lävistyskestävyyttä voidaan lisätä paksuntamalla laattaa, käyttämällä leikkaus­raudoitteita tai muuttamalla betonin lujuus­luokkaa. Nyt yhdessä urakoitsijan kanssa valit­tiin ratkaisu, jossa laattaa paksunnettiin, mutta vain paalujen kohdalla. Ratkaisu on paalulaatoissa yleisesti käytetty sienilaatta.

Kuva: Paalulaatan asennustyötä Kirismäen eritasoliittymän pilottikohteessa.

Uuden opettelua ja kehittämistä

Pilottina yhden paalulaatan yksi lohko toteutettiin sienilaatan sijaan tasapak­suna Peikon PSB®-lävistysraudoitus­järjestelmää käyttäen. Suunnitteli­jalta uusi ratkaisu vaati uusien mitoi­tustapojen opettelua ja suunnitel-madetaljien viilaamista.

Peikko on yhdessä Väyläviraston kanssa teh­nyt hyvää työtä suunnitteluperusteiden parissa, WSP Finlandin Jaakko Ingerttilä mainitsee.

Väyläviraston kohteissa siltojen ja paalu­laattojen suunnittelussa käytettävän Euro­koodin soveltamisohjeen (NCCI2) mukainen lävistysmitoitustapa perustuu Suomen raken­tamismääräyskokoelmaan (RakMK B4). PSB®-lävistysraudoitusjärjestelmän mitoi­tustapa taas perustuu Eurokoodiin ja tuotteen ETA-tyyppihyväksyntään.

”Lävistyskestävyyden ja lävistä­vän voiman laskemistavoissa on hiukan eroja. Tästä johtuen Peikon PSB®-raudoitteilla ei nähdäkseni päästä aivan niin optimaalisiin ratkaisuihin, eli ohuisiin laattoihin, kuin ehkä olisi mahdol­lista. Olemmekin esittäneet asiasta Peikolle kehitysidean.”

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä