Kaksi Karjalaa on jäissä, mutta matkailuyrittäjä ei lannistu

Äksyt Ämmät -matkatoimisto Pohjois-Karjalasta avaa liikenneinfran ja matkailuelinkeinon kohtalonyhteyttä. Nykypäivän matkailussa on usein kyse myös makuasioista.

Tunnelmia Äksyjen Ämmien retkireitiltä Tiilikkajärven kansallispuistosta.

Matkatoimisto, matkanjärjestäjä, ohjelmapalveluiden tuottaja ja verkkokauppa… Pohjoiskarjalainen Äksyt Ämmät Oy täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Monipuolisella yrityksellä on perspektiiviä niin talouden ylä- kuin alamäkiin.

Yrityksen takana ovat nurmeslaiset yrittäjät Minna Murtonen ja Kirsi Partanen. Toiminta-ajatuksena on alusta asti ollut tuoda ulkomaalaisia Itä-Suomeen. Linjaus on edelleen voimissaan, ja esimerkiksi yrittäjien pyörittämän majatalo Pihlajapuun asiakkaista yli 90 prosenttia on ulkomaalaisia.

”Liki kolmeen vuosikymmeneen mahtuu monenmoisia vuosia haastavista parempiin. Itärajan sulkemisesta huolimatta vuosi 2023 oli meille liikevaihdollisesti paras ikinä, mihin vaikutti se, että suurimmat virtamme tulevat saksankielisistä maista. Itärajan läheisyys on tuottanut nyt ensimmäisen peruutuksen Euroopasta”, Murtonen kertoo.

Yksi kehitteillä ollut uusi tuote, Kaksi Karjalaa, on kuitenkin toistaiseksi jäissä. Ohjelman oli tarkoitus tarjota luonto- ja makuelämyksiä sekä Suomen että Venäjän Karjalassa: viikko Nurmeksessa, viikko Kostamuksessa, Kalevalassa ja Solovetskissa.

Pitkä matka Keski-Euroopasta

Nurmes sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Karjalassa, Pielisen pohjoispäässä – keskellä kolmea maakuntaa. Iisalmen, Joensuun, Kajaanin ja Kuopion kaupungit ovat noin 120 kilometrin etäisyydellä.

Ilman toimivaa liikenneinfraa ei täälläkään matkailubisnes pyöri.

”Nurmekseen pääsee junalla Joensuusta kahdesti päivässä. Linja-autovuoroja kulkee Joensuusta, Kuopiosta ja Kajaanista, joista löytyvät myös lähimmät lentoasemat. Tälle kesälle tilapäistä haittaa aiheuttaa heinäkuun ajan kiinni oleva Kuopion lentokenttä”, Murtonen sanoo.

Minna Murtonen pyörittää matkailuliiketoimintaa Pohjois-Karjalassa.

Matkailijan reitillä yhdistyvät eri liikennemuodot.

”Ulkomaalaiset tulevat yleensä lentäen, mutta jos loma on pidempi, myös junamatkailu vetää. Yhteydet pelittävät, mutta kyllä tänne Keski-Euroopasta matkustaessa on pitkä matka. Autoja ja reissukyytejä tarvitaan, sillä  majataloon ei pääse julkisilla, eivätkä kansallispuistot sijaitse junaradan varrella.”

Tie itään vie vatsan kautta

Itärajan ja Venäjän ilmatilan sulkeutuminen on ollut haaste itäisen Suomen matkailulle, mutta on alueella kohdattu myötätuultakin. Lupaava esimerkki on Saimaan alueelle myönnetty European Region of Gastronomy 2024 -titteli. Se on merkittävä tunnustus itäisen Suomen ainutlaatuiselle ruokakulttuurille.

Juhlavuosi vetää Itä-Suomeen niin kansainvälisiä kuin kotimaisiakin vierailijoita. Tavoitteena on nostaa etenkin Saimaan alue kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukohteeksi, jonka ydin löytyy ruoasta ja kulttuurista. Gastronomiahanketta hallinnoi Etelä-Savon maakuntaliitto, mutta juhlavuoden tapahtumia toteutetaan laajalla Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteistyöllä.

Kulinaaristen vetonaulojen tärkeys on tunnistettu myös Äksyissä Ämmissä.

”Nouseva trendi on karjalainen ruokakulttuuri metsänantimineen, kala- ja riistaruokineen sekä leivonnaisineen ja piirakoineen”, Minna Murtonen vahvistaa.

”Itäisen Suomen ehdottomia vetonauloja ja pysyviä trendejä on luonto lukuisine kansallispuistoineen ja erilaisine aktiviteetteineen. Patikointi, metsä- ja veneretket, melonta, koskenlasku, kalastus, pyöräily ja hiihtovaellukset vetävät vuodesta toiseen.”

Kiikarissa itäinen Suomi

Äksyt Ämmät on yksi Infra-lehden Itä-Suomi-teemanumeron tähdistä. Itäinen Suomi ja Suomen logistiset yhteydet länteen kiinnostavat paitsi matkailuelinkeinon, myös energiantuotannon, kaupan, huoltovarmuuden ja rock’n’rollin kannalta, todistavat haastateltavat Kyösti Kakkosesta Olli Hermaniin.

Nappaa lehti lukuun Rakennuslehden välistä perjantaina 14. kesäkuuta tai selaile se tästä!

 

Suomi tarvitsee matkailueuroja

Visit Finlandin Matkailun Pulssin ja talvisesongin 2023–2024 tilastotietojen mukaan yöpymiset kasvoivat lähes kaikkialla Suomessa edellisvuodesta.

Ulkomaiset matkailijat tekivät Suomeen talvella lähes 1,2 miljoonaa matkaa, joiden aikana he kuluttivat liki 1,1 miljardia euroa.

Ulkomaisten yöpymisten määrä (2 miljoonaa) ylsi ensi kertaa sitten koronapandemian lähelle edellisten huipputalvien 2019 ja 2020 tasoa, ja ulkomainen majoitusmyynti (173 miljoonaa euroa) jo selvästi sen yli. Myös kotimainen matkailu näyttää saavuttaneen koronan jälkeisen huippunsa.

Kesällä 2024 suorat lennot Suomeen ja istuinkapasiteetti lisääntyvät edelliskesään verrattuna. Euroopan lentojen osuus kesän istuinkapasiteetista on lähes 90 prosenttia. Kasvumarkkinat löytyvät etenkin Saksasta ja Yhdysvalloista.

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä