Senaatti-kiinteistöjen hankintoja on uudistettu rohkeasti jo parin vuoden ajan. Muutos on jo kantanut hedelmää, mutta työtä jatketaan edelleen. Tavoitteena on olla organisaatio, joka nähdään lähestyttävänä kumppanina ja uusien mahdollisuuksien tarjoajana.
”Miten voimme olla avuksi?”, kysyy Senaatti verkkosivuillaan. Lause ja sen sisältämä lupaus kertovat Suomen valtion kiinteistöistä huolehtivan asiantuntijakonsernin viimeaikaisista muutoksista. ”Vielä muutama vuosi sitten jotkut saattoivat nähdä meidät kaukaisena tilaajana”, myöntää Pasi Haataja, Senaatti-kiinteistöjen vasta valittu Itä-Suomen aluejohtaja. ”Saattoi olla hankalaa ja vaikeaa tarjota meille.” Nyt on toisin. Senaatti on murtautumassa ulos kuorestaan.
Haataja kertoo, että Senaatti-konsernissa on viimeisen kahden vuoden aikana hiottu ja uudistettu hankinnan toimintamalleja. Niiden avulla on pyritty madaltamaan yritysten kynnystä tarjota valtiolle rakentamisen palveluita. Hän uskoo kehitystyön jatkuvan myös lähivuosina, jotta valtion rakennushankkeista kiinnostuneiden urakoitsijoiden mahdollisuudet tarjota osaamistaan helpottuisivat.
Haataja antaa ymmärtää, etteivät Senaatin vaatimukset ja vaateet ole minnekään kadonneet, mutteivät ne ole yhtään sen monimutkaisempia kuin missään muuallakaan.
Senaatin edustajat ovat käyneet keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Itä-Suomen alueella yhteistyötä on tehty mm. RT:n sekä eri julkishallinnon toimijoiden kanssa. ”Myös tilaajan täytyy ottaa opikseen ja kehittää omaa toimintaa kentän ehdoilla”, Haataja avaa prosesseja. ”Silti hankkeissa tilaaja on kuitenkin se, joka määrittää ne isot reunaehdot.”
Tarjolla mahdollisuuksia
Senaatti-konserni investoi vuonna 2023 kiinteistöihinsä noin 657 miljoonaa euroa. ”Vuosina 2024 ja 2025 on mahdollisuus investoida merkittävästi enemmän”, mainitsee Pasi Haataja. Investoinnit kattavat koko valtakunnan, painottuen yhteisten työympäristöjen hankkeisiin sekä turvallisuuden kannalta merkittäviin kohteisiin.
Myös Itä-Suomessa Senaatin rakennushankkeisiin budjetoidut määrärahat tulevat kasvamaan. Kahden seuraavan vuoden investointien määräraha tulee kohoamaan nykyisestä noin 80-90 miljoonasta eurosta noin kahteensataan miljoonaan. Hankkeet ovat pääosin yhteiskunnan merkittäviin toimintoihin liittyviä uudishankkeita. ”Vaikka toimitiloista etsitäänkin kustannussäästöjä valtiolle, virastojen ja laitosten osalta se tarkoittaa sitä, että rakennamme uusia yhteisiä työympäristöjä”, Haataja sanoo. ”Se synnyttää rakentamista.”
Töitä on siis luvassa ja tekijöitä tarvitaan. ”Kun mietitään Itä-Suomea, tälle alueelle se on hyvinkin merkittävä asia.”
Mahdollistaja
Senaatin rooli tilaajana on avartunut. Konserni ei ole enää pelkästään tavoitteiden asettaja. Se on myös mahdollistaja. ”Kun tilaajana asetamme tavoitteita, esimerkiksi yhteiskuntavastuulle, hiilineutraalisuudelle tai turvallisuudelle, se tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän pitää tuoda urakoitsijoille ja toimijoille asiat lähemmäksi”, Senaatin itäsuomalainen aluejohtaja muotoilee. ”Tasoitamme tietä, jotta yritykset pääsevät kehittämään omaa toimintaansa ja pääsevät mukaan hankkeisiimme helpommin.”
Hän kertoo Senaatin ympäri Suomea järjestettävistä hankintoihin keskittyvistä tilaisuuksista, joihin toivotaan kiinteistö- ja rakennusalan urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja palveluntuottajien osallistuvan. Yrityksille tarjoutuu tilaisuus vuoropuheluun, kuulla Senaatin hankinnoista ja toiminnasta sekä myös mahdollisuus vaikuttaa hankintojen kehitykseen tulevaisuudessa.
Pasi Haataja kutsuu yrityksiä avoimin mielin mukaan: ”Haluamme saada enemmän tarjoajia ja sitä kautta enemmän tervettä kilpailua.”
Haataja näkee urakoitsijat Senaatin yhteistyökumppaneina. ”Tavoitteemme on, että saamme kehitettyä niin omaa kuin meidän kumppaneittemme toimintaa. Tämä on yhteistyötä ja yhteinen tie”, hän kiteyttää.
Senaatin hankkeissa on ollut käytössä useita eri urakkamalleja. ”Tulevaisuudessa tulemme käyttämään aika paljon uusia, moderneja urakkamalleja, mutta yhtä lailla myös perinteisiä hanketyyppejä. Tulemme hanke- ja aluekohtaisesti miettimään, mikä malli soveltuu parhaiten mihinkin hankkeeseen tai tietyn alueen osaamiseen.”
Tähtäimessä laatu, yhteistyö ja vastuun kantaminen
Haataja pitää harmillisena sitä, että nykyisissä rakennushankkeissa alihankintaketjut tahtovat muodostua turhan pitkiksi. Saattaa käydä niin, ettei todellisia vastuunkantajia meinaa aina löytyä. ”Toivomme, että vastuunkantajat ovat olemassa ja tavoitettavissa”, hän sanoo ja peräänkuuluttaa tekemiseen ammattiylpeyttä ja laatua.
Pitkän rakentajauran kokemuksella Haatajan tarkka silmä on havainnut rakentamisen laadun eri yritysten osalta tasoittuneen ja myös parantuneen. ”Silti vielä laatu- ja tekemiskulttuureissa on eroa. Ne liittyvät paljolti asenteisiin ja ammattiylpeyteen tai niiden puutteeseen.” Hän mainitsee yhden helpon laatumittarin: ”Silmäys työmaan pihalle ja sen sisälle kertoo tosi paljon.”
”Asenteiden tulee olla kohdallaan läpi koko ketjun”, Senaatin Itä-Suomen aluejohtaja painottaa. ”Kaikkien tulee ajatella samalla tavalla.”
”Haluamme hankintoihimme oikeaa laatua ja oikeaa hintaa, samalla rahalla enemmän parempilaatuista tuotetta.”
Yksi Senaatin kanssa tehtävän yhteistyön peruslähtökohdista on saada yhteistyökumppanit, sidosryhmät ja eri toimijat tuntemaan entistä paremmin konsernin toimintaa ja sisäistämään sen tavoitteet. Senaatin statuksena on: ”Olemme töissä Suomelle”.
Yhteistyö tiivistyy
Vaikka uuden aluejohtajan pesti ei välttämättä vaadikaan, Pasi Haataja on ehtinyt jo vierailla usealla rakennustyömaalla. ”Urakoitsijat ovat tykänneet tosi paljon siitä, että tilaaja näkyy työmaalla. Olemme saaneet tosi paljon hyvää palautetta.”
Senaatti haluaa korostaa hankkeissaan yhdessä tekemisen merkitystä. Sitä tullaan tiivistämään entisestään niin konsulttien, urakoitsijoiden kuin kaikkien muidenkin alan toimijoiden kesken. ”Haluamme tuoda sellaista viestin työmaille, että tilaaja välittää asioista”, Haataja tähdentää. Hän lupaa, että Senaatti näkyy työmailla jatkossa entistä enemmän.
”Haluamme olla mallina ja esimerkkinä, viljellä positiivisuutta ja korostaa yhteistyötä.”
”Puhalletaan aidosti yhteiseen hiileen ja pidetään kiinni yhteisistä intresseistä ja tavoitteista.”
Hyvää palautetta
Senaatin tekemä uudistus- ja kehitystyö on ollut iso punnerrus. Konsernissa uskotaan, että työ on kannattanut. ”Kilpailutusasiakirjojen sekä niiden avaamisen ja avoimuuden osalta olemme jo saaneet hyvää palautetta”, Haataja tietää.
Kasvavat tarjoajien määrät vahvistavat Senaatin saaman hyvän vastaanoton. Esimerkiksi hiljattain pidettyyn Senaatin isoon kunnossapidon kilpailutukseen saapui määräaikaan mennessä yli 400 tarjousta.
”Sekä isännällinen että isällinen hahmo”
”Haluamme osoittaa, että tilaaja osaa ja haluaa tehdä asiat hyvin. Tilaajalla on tiukat ja tulevaisuuteen ulottuvat kestävät tavoitteet. Olemme isännällinen, mutta toisaalta olemme myös isällinen hahmo”, Haataja sanailee. ”Haluamme antaa mahdollisuuksia meidän toimijoille, kehittää omaa toimintaansa meidän hankkeissa.”
Senaatin Itä-Suomen aluejohtaja Pasi Haataja toivottaa rakennusalan toimijat mukaan rakentamaan Suomea: ”Nyt on hyvä aika pyrkiä mukaan valtion kilpailutuksiin, osallistua meidän koulutuksiin ja erilaisiin road show-juttuihin.”
Haataja sanoo, että nyt on aika hyvä ajankohta opiskella asioita ja uskoo, että monet toimijat tulevat liittymään mukaan jollakin aikavälillä. ”Tämä viitoittaa tulevaisuutta. Tietyllä tavalla valmistaudumme uuteen nousukauteen, mutta samalla myös uuteen normaaliin”, Senaatin aluejohtaja muotoilee.
”Jos aikoo oman yrityksen turvallisuusasioita, varmuutta ja varautumista tai yhteiskuntavastuuseen liittyviä asioita opiskella tai kehittää, ne eivät tässä hetkessä maksa kovinkaan paljon”, hän pohtii. ”Kannattaa niihin käyttää aikaa.”
Teksti: Heikki Luukkonen
Kuvat: Pasi Haataja
