Rakennusala ei taivu suhdanne-ennusteiden edessä

Kaikki mittarit osoittavat, että kuluttajien luottamus ja yritysten tulevaisuuden odotukset ovat heikentyneet. Eri instanssit ja tietolähteet viestivät samaa: rakennusalan tuotanto supistuu. Alan ammattilaiset eivät tähän taivu, vaan esittävät keinoja, joilla pärjätä lähitulevaisuudessa.

Onko meillä keinoja välttää taantuma? “Ennustaminen on vaikeaa”

Vuosi sitten rakennusalalla elettiin toiveikkaissa tunnelmissa. Rakennusala uutisoi selättäneensä koronan ennustettua paremmin. Valtiovarainministeriön RAKSU-ryhmä otsikoi syyskuun 2021 tiedotteensa: “Talouskasvu kiihdyttää rakentamista.” Ehdittiin varoittaa jopa asuinrakentamisen ylikuumenemisesta. Rakentamisen luottamusindikaattori piirsi plus-merkkisiä lukemia.

Tilastokeskuksen mukaan talonrakentamisen liikevaihto oli kesäkuussa 2022 kasvanut tasaisesti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Kasvua oli kyseisenä ajanjaksona kertynyt 19,5 prosenttia ja myynnin määrä 13,4 prosenttia. Asiat näyttivät olleen hyvällä mallilla.

Kun Venäjä käynnisti helmikuussa 2022 sotatoimet, saimme pian todeta, etteivät iskut kohdistuneet pelkästään Ukrainaan. Vakaina pitämämme talouden rakenteet olivat saaneet vakavan kolauksen.

“Ennustaminen on vaikeaa”, kommentoi Tommi Luukkonen, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n puheenjohtaja.

“Olimme korkeasuhdanteessa. Paras mielikuvani on, että siirrymme jonkinlaiseen taantumaan”, Luukkonen tuumii tulevaa. “Mielikuvieni pahimmassa skenaariossa mennään vaikeaan lamaan.”

Luukkonen kuvailee aikaa pikemminkin levottomaksi ja osoittaa ajankohdasta.

“Eihän Suomella ole ollut näin hyvää työllisyystilannetta pitkiin aikoihin. Työllisyysaste on hyvä ja työkykyinen väki on miltei kokonaan työmarkkinoilla. Työpaikkoja löytyy vielä edelleenkin. Monilla aloilla on suorastaan huutava pula työvoimasta. Taloudellinen vire on hyvä”, Luukkonen luettelee eikä hän näe massatyöttömyyden pelkoa tässä tilanteessa.

“Suomalaiset yritykset ovat taseeltaan vahvoja. Kyllä rakennusliikkeet selviävät”, Luukkonen rauhoittelee. Medialla on tapana hämmentää. “Tämä takia puhun levottomuudesta.”

Valtiovarainministeriön RAKSU-ryhmän syyskuussa 2022 julkaisema selonteko ennustaa tälle vuodelle rakentamisen kasvua vielä 2-4 prosenttia, mutta 3-5 prosentin supistumista vuoden 2023 tuotannolle.

Pankit yksi toisensa jälkeen ovat korjanneet arvioitaan talouden kehittymisestä. Nordean tyly arvio on ensi vuoden talouskasvun pysähtyminen.

Hyökkäyssota on sysännyt koko Euroopan energiakriisiin. “Rakennustuoteteollisuus, joka käyttää tuotannossaan paljon energiaa, on tiukan paikan edessä kohonneiden energiakustannusten kanssa,” Tommi Luukkonen toteaa.

Heinäkuun 2022 tilastojen mukaan rakennuskustannukset olivat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvaneet 8,3 prosentin verran. Tarvikepanosten kustannuksissa nousua oli 12,8 prosenttia. Tämä on merkinnyt rakennuskustannusten kokonaisindeksiin 0,2 prosentin lisäystä.

Luukkonen on huolissaan ennätyksellisen alas vajonneesta kuluttajien luottamuksesta, rahoituksen saatavuudesta sekä korkojen noususta. Hinnat ovat lähteneet nousuun ja inflaatio laukalle.

“Näillä kaikilla on levottomuutta aiheuttava vaikutus. Syntyy henkilökohtaisen talouden tasapainottomuuden pelko”, Luukkonen muotoilee. “Asuntojen rakentaminen on aina ollut rakennusteollisuuden iso veturi. Nyt asuntomarkkinat ovat häiriintyneet levottomuuden tunteesta. Osa hankkeista on laitettu hyllylle odottamaan parempia aikoja.”

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n teollisuuden eri toimialojen luottamusta mittaavat indikaattorit kääntyivät laskusuuntaisiksi joulukuussa 2021. Sen jälkeen luottamus teollisuuteen on jatkanut laskuaan, lukuunottamatta rakennusalaa, joka EK:n mittausten mukaan koki heinäkuussa 2022 vielä hetkellistä luottamuksen heräämistä. Indeksin saldoluku vahvistui elokuussa viiden pisteen verran päätyen pistelukuun -16.

Nyt suunta lienee kääntynyt jälleen mollivoittoiseksi.

“Kuluttajien luottamuksen indeksi on ollut aika hyvä mittari kertomaan, miltä nyt tuntuu”, Tommi Luukkonen toteaa ja heittää kysymyksen ilmaan: “Voivatko miljoonat korvat olla väärässä?”

Rakennusalan tuotannon ennustetaan supistuvan

Eri tietolähteet viestivät samaa: rakennusalan tuotanto supistuu. Myös osa alan ammattilaisista on yhtynyt vallitsevaan käsitykseen. Media pauhaa.

“Tänä vuonna 2022 rakentamisen määrä vielä jopa kasvaa”, tietää Lujatalo Oy:n toimialajohtaja Heikki Jalkanen. “Viime vuonna koettiin rakentamisessa piikki. Suomessa aloitettiin ennätyksellisen paljon asuinrakennuskohteita. Niiden valmistumisen jälkeen asuntotuotanto hiljenee.”

Jalkanen on valmis uskomaan ennusteisiin rakentamisen vauhdin hidastumisesta ja näkee sille useita syitä: yleinen taloustilanne, kuluttajien luottamuksen heikentyminen, inflaation kiihtyminen, rakennustuotteiden, materiaalien ja polttoaineiden hintojen nousu, energian kallistuminen ja sen saatavuus sekä korkojen nousu. Jalkanen on myös huolissaan valtion velanotosta ja niiden odotettavissa olevista hoitokuluista.

“Kuntien heikko taloustilanne jarruttaa ja pakottaa niitä siirtämään hankkeita eteenpäin.”

“Ovatko pahimmat talouden ja suhdanteiden skenaariot vasta ovella?” Lujatalon Heikki Jalkanen kysyy.

Lujatalolla asuntokauppa on käynyt vielä varsin hyvin, vaikkakin panoshintojen nousu on jyrsinyt kannattavuutta. Yrityksessä on havaittu merkkejä asuntokaupan hiipumisesta. “Ihmisten päätöksenteko on vaikeutunut. He ovat tulleet epävarmoiksi ja epäröiviksi.”

“Jatkossa kovanrahan asuntotuotannossamme tulemme harkitsemaan tarkkaan asuntoaloituksia.” Jalkanen arvioi, että jos gryndituotanto vähenee, osa rakennusliikkeistä saattaa siirtyä kilpailumarkkinoille. Tämä kehitys Jalkasen mukaan voi merkitä kilpailun tiukentumista, volyymin pienentymistä sekä kannattavuuden alentumista.

Silti Jalkanen ei olisi valmis heittämään pyyhkeitä kehään. Oltiinhan koronastakin selvitty.

Rakennuskustannusten nousu syö kannattavuutta

“Rakennuskustannusten nousu tässä poikkeuksellisessa tilanteessa heijastuu kaikille sektoreille, olipa kysymys sitten vaikka kirjaston tai asunnon rakentamisesta”, Lujatalon Jalkanen sanoo.

Yksittäisen, kasvukeskusten ulkopuolelta kaupunkiin muuttavan asunnonostajan osa uhkaa muuttua haasteelliseksi. “Kasvukeskusten reunoilla kiinteistöjen arvot ovat pienentyneet. Käypä arvo voi olla hyvä, mutta kiinteistön realisointi voi osoittautua vaikeaksi.”

Hankkeiden toteutuminen on tärkeää

Kukaan ei jää osattomaksi suhdanteiden muutoksissa. Myös tilaajataho seuraa tiiviisti tilanteiden kehittymistä.

“Hintojen muutosten ja materiaalien saatavuuden heikko ennustettavuus on lisännyt riskejä”, kertoo toimitilajohtaja Hannu Väänänen Kuopion Tilapalvelusta. Hän pitää hyvänä, että riskien arviointia ja niiden jakamista on voitu suorittaa etukäteen rakennushankkeiden eri osapuolten kesken. “Se on ollut mahdollistamassa hankkeiden toteutumisen.”

“Voisi puhua ns. sopimustekniikkaloikasta. Se on johtanut hankkeiden toteutusmuotojen muokkautumiseen nykytilanteeseen paremmin sopivaksi.”

Kuopion Tilapalvelussa arvioidaan investointien volyymin pienenevän niin euroissa laskettuina kuin hankemäärienkin osalta aiempiin vuosiin verrattuna.

“Kunnossapitoon käytettyjen eurojen määrä pyritään pitämään silti entisellään. Yhteistoiminnallisia hankemalleja on edelleen kehitettävä, jotta kustannuskehitys ja riskit ovat paremmin ennakoitavissa”, Väänänen pohtii.

Elvytystoimia tarvitaan nyt

Syyskuun alussa työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysten suhdannebarometrin julkaisun yhteydessä elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että vaikka “epävarmat ajat tuntuvat monilla yrittäjillä nyt kouriintuntuvasti, tulokset eivät ole vielä lohduttomat.” Hän kannustaa toimenpiteisiin: “Yrittäjyyden edellytyksiä on syytä tässä tilanteessa edistää.”

“Mahdollisuuksia kasvuun on edelleen runsaasti olemassa ja epävarmoista ajoista päästään yli niihin tarttumalla ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Rakennusalalla ollaan totuttu yhteistyöhön ja valmiita etsimään ratkaisuja edessä häämöttäviin ongelmiin. Kuopion Tilapalvelujen Hannu Väänänen ehdottaa energiasaneerausten ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisen tukemista. “Se nopeuttaisi hankkeiden liikkeellelähtöä.”

Joensuun rakennustarkastaja Jukka Hyttinen on Väänäsen kanssa samoilla linjoilla energiahankkeisiin satsaamisessa.

Hän sanoo odottaneensa, että valtio olisi jo ottanut sen keinovalikoimaan. “Vanhemmissa asunnoissa on isot kulut ja tässä tilanteessa olisi nyt oikea sauma. Jos hiljenee muutenkin, energiaremontteihin olisi hyvä satsata. Se pidentäisi asuntojen käyttöikää, eikä kansantalous pysähtyisi ihan kokonaan”, Hyttinen tuumii.

Rakennustarkastaja Hyttinen pitää kaupunkien kaavoituksen ja rakennusvalvonnan toiminnan sujuvoittamista tärkeänä, varsinkin nyt tässä muuttuneessa tilanteessa.

Joensuun rakennusvalvonnassa on hyvä tilanne, mutta Hyttinen tietää, että moni kunta kärsii resurssipulasta. Kunnat eivät saa täytettyä avoinna olevia paikkoja tai rakennusvalvonnasta puuttuu osaamista ja kokemusta. Se, että kaavoitus ja rakennuslupien käsittely matelee tai jopa se, ettei rakennuslupahakemuksia oteta edes vastaan, ei Hyttisen mielestä aja kenenkään etua. “On turha hidastaa ja rasittaa yhteiskuntaa.”

Hyttisellä on valmiina ratkaisuja vastaavanlaisiin tilanteisiin: “Jos muualla Suomessa on vähän hiljaisempaa, voisiko vapautunutta kapasiteettia käyttää kasvukeskusten avuksi?”, hän kysyy. “Sähköinen järjestelmä sen sallisi.”

Joensuun rakennusvalvonnan alueella tuleva talvi vaikuttaa hiljaisemmalta. Pientalopuolella on keskeytetty rakentamista. Tonttien luovutusten yhteydessä on jopa peruttu tonttien vastaanottoja. Pienet grynderit eivät ole aloittaneet kohteitaan ja varausastetta on nostettu.

Jotain hyvää Hyttinen kuitenkin löytää: “Vihreä siirtymä on positiivinen asia. Se olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Nyt se tulee väkisin. On oltava omavarainen. Pidemmällä ajanjaksolla se on tärkeä etu. Nyt satsataan tähän uusiutuvaan energiapuoleen. Se on hyvä myös ympäristön kannalta.”

“Nyt on puhallettava yhteen hiileen”

Jukka Hyttisen tavoin myös Lujatalon Heikki Jalkanen pitää tärkeänä, että kuntien kaavoitusprosesseista tehtäisiin ketterämpiä. “On huolehdittava, että kaavassa on riittävästi maamassaa mihin rakentaa, ja jos uusia yrityksiä syntyy, kaavoituksen pitäisi pystyä vastaamaan kysyntään nopeasti ja joustavasti.”

Jos suhdannenäkymät heikentyvät, Jalkanen toivoisi valtion aloittavan elvytystoimia, esimerkiksi palauttamalla korjausavustukset taloyhtiöille, vaikka vain määräajaksi.

“Työttömyysluvut eivät ole pienenemään päin, vaan ne tulevat kasvamaan myös rakennusalalla”, pelkää Heikki Jalkanen. “Jos rakennusala alkaa näivettyä enenevässä määrin, alamäki häämöttää. Jos tätä jatkuu kovin pitkään, meidän ala ei ole enää houkutteleva nuorten silmissä.”

Jalkanen kannustaa käynnistämään odottamassa olevia koulu-, päiväkoti- ja hoivakotihankkeita. “Myös hyvinvointialueilla on investointitarpeita, sairaalarakentamista sekä pelastusasemahankkeita”, Jalkanen kysyy. “Investointeihin sijoitetut eurot kyllä palautuvat suuressa määrin veroina takaisin kuntaan.”

“Korjausvelkaa on Itä-Suomessa paljon ja sen pienentämiseksi on kovia paineita, mutta kuntatalous on haasteena, jotta korjaushankkeita saadaan käynnistettyä”, Heikki Jalkanen sanoo ja perää valtiolta elvyttäviä toimenpiteitä.

“Nyt on puhallettava yhteen hiileen, pysyä yhdessä rintamassa.”

“Rakentaminen ei koskaan lopu, eikä sitä voi siirtää Kiinaan tehtäväksi. Kyllä se on täällä paikan päällä tehtävä”, Jalkanen naurahtaa.

Potkua ARA-tuotantoon

RIA-liiton puheenjohtaja Tommi Luukkonen on tutkinut paljon rakennusalan tulevaisuuden suuntaviivoja sekä pohtinut keinoja selvitä edessä olevista mahdollisista haasteista.

Yksi ratkaisu, jota Luukkonen ehdottaa, on saada ARA-tuotanto toimimaan: “Koska rakennusliikkeillä on tähän asti ollut paljon töitä, ne eivät ole jättäneet tarjouksia ARA-kohteista, tai jos ovatkin, tarjoushinnat ovat niin korkeita, etteivät ne ole ARA:ssa menneet läpi.” Hän tietää, ettei esimerkiksi Jyväskylässä ole käynnistynyt yhtään asumisoikeushanketta pariin vuoteen. Luukkonen uskoo, että lähiaikoina ARA-tuotannon tarjoaminen ja urakkakilpailujen tarjoaminen rakennusliikkeiltä tulee lisääntymään. Samalla hän arvioi, että kateodotuksista saatetaan antaa periksi.

“Tarvittaisiin nyt pikaisesti antaa ARA:lle lisävaltuuksia myöntää rahoituksia erilaisille hankkeille sekä jonkin verran joustoa hintojen hyväksymiseen.”

Itä-Suomen kasvukeskuksissa rakentaminen jatkuu

Itä-Suomessa muuttoliike on edelleen voimissaan ja se ylläpitää rakentamista. Syrjäseudut hiljenevät. “Uusi ilmiö on, että eläkeläisetkin ovat lähteneet siirtymään maalta kaupunkeihin, parempien palveluiden äärelle.”

“Rakentamisen osalta kasvukeskuksissa hankkeita vielä toteutetaan. Hyvälle paikalle rakennetut vapaarahoitteiset asuntohankkeet myyvät”, hän sanoo, mutta samalla toivoo, etteivät hinnat nousisi liian korkeiksi rakennustuoteteollisuuden hintapaineen takia.

Energiatehokkuuden parantaminen ratkaisuksi korjausvelan pienentämiseen

“Korjausvelasta ei ole vielä laajemmin puhuttu, mutta se tulee rävähtämään silmille seuraavien vuosien aikana”, Tommi Luukkonen maalailee. “Suomi on tehnyt sellaiset ilmastotavoitteet, että niiden saavuttaminen on suuri haaste.”

“Nykyisille rakennuksille on asetettu aika kohtalokkaan kovia tavoitteita.” Hän patistaa ryhtymään toimenpiteisiin energiatehokkuuden parantamiseksi. Tommi Luukkosen mielestä asia koskee yhtälailla omakotitaloja kuin taloyhtiöitäkin.

“Uusien energiamuotojen tuleminen on luonut positiivista odotusta. Aurinkopaneeleista on jo hyviä kokemuksia. Ilma-, vesi- ja maalämpöpumput ovat myös erittäin hyviä ratkaisuja.”

Jos rakentamisen volyymi alkaa tippua, Luukkonen on valmis tivaamaan valtiolta keinoja, joilla saataisiin valtavaa korjausvelkaa pienennettyä, niin rakennuksissa kuin infrassakin.

“Kansallisvarallisuuttamme ei saa jättää huomioimatta eikä rapistumaan.”

Rakennusala ei taivu suhdanne-ennusteiden edessä.

Teksti ja kuvat: Heikki Luukkonen

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä