Itä-Suomen Rakentajaseminaari: Hybridirakentamisella on kasvava tulevaisuus

Kesäkuun alusta elokuulle siirtynyt Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin perinteinen Rakentajaseminaari selvitteli Kuopion Tahkolla hybridirakentamisen tulevaisuutta tiukentuvien ympäristönormien ja hiilijalanjäljen pienentämisen näkymissä.

Itä-Suomen Rakentajaseminaarissa esiintyivät (vas.) Jussi Mattila, Kimmo Anttonen, Pasi Pitkänen, Petteri Heimonen, Jani Kemppainen ja Toni Kekki.

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen toivoi talonrakentamisen olevan jatkossa enemmän eri rakennusmateriaalien järkevää yhteensovittamista ja yhteistyötä sekä toisaalta tervettä kilpailua mutta ei vastakkainasettelua. Hänen mukaansa betonilla, puulla ja teräksellä on omat vahvuutensa riippuen rakennuksen käyttötarkoituksesta. 

– Runko- ja pintarakenteissa ei tarvitse jäädä joko-tai -asetelmiin esimerkiksi betonin ja puun kesken. Asiaa on hyvä ajatella sekä-että -näkökulmasta. Niin uskon jatkossa entistä useammin tapahtuvankin kaikenkokoisissa rakennushankkeissa, totesi Anttonen. 

Rakentajaseminaarissa esitelmöivät Hybridirakentamisen tulevaisuus -teemalla Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila, puurakentamiseen keskittynyt rakennuskonsultti Toni Kekki sekä rakennuspeltiteollisuuden maan eturiviin kuuluvan PetterSteelin toimitusjohtaja Petteri Heimonen. Lisäksi Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen kertoi kaavoitus- ja rakentamislainsäädännön sekä niihin liittyvän ympäristöasetuksen valmistelutilanteesta ja rakennusalan kiristyvistä ympäristöhaasteista. 

Betoniteollisuus lähti päästövähennystalkoisiin 

Jussi Mattilan mielestä betoni on muuntumassa ilmastopäästöjen syyllisestä positiivisen muutoksen mahdollistajaksi hyvässä vauhdissa olevalla tuotekehityksellä. Hän muistutti, ettei betonia voida korvata useinkaan muulla rakennusmateriaalilla. Se on edelleen 95-prosenttisesti, pääsääntöisesti elementtimuodossa kerrostalojen perusrunkomateriaali. Kaikesta Suomen talonrakentamisesta noin puolet tapahtuu betonirungolla, vajaa kolmannes puulla ja loput teräksellä. 

Jussi Mattila huomautti, että betonin suurin ympäristökuormittaja on sideaineena käytettävä sementti. Sen valmistus aiheuttaa muun muassa suuria hiilidioksidipäästöjä, joita voidaan jatkossa ottaa toivottavasti paremmin talteen hyödynnettäväksi. Mattila arvioi, että betoniteollisuus kykenee vähentämään ilmastopäästöjään ainakin 20 prosenttia kohtuuponnistuksin. 

Puurakentamisella kasvunäkymiä, jos… 

Toni Kekin mukaan puun osuus talonrakentamisessa voi kasvaa suuremmissakin kohteissa jos ja kun sen teollinen esivalmistus esimerkiksi tilaelementeissä kasvaa ja kehittyy tehokkaammaksi eivätkä raaka-aineen saatavuus ja hintavaihtelu muodostu suuriksi haasteiksi rakentajille ja tilaajille. 

– Puurakentamisessa tulee varautua korkeampaan suunnittelukustannukseen kuin betonirakentamisessa. Vastaavasti puurakentamisessa suunnittelu viedään pitemmälle ja tarkemmalle tasolle, jolloin nopeus ja tehokkuus pääsevät rakentamisvaiheessa oikeuksiinsa. 

– Lisäksi puurakentamisessa on osattava suunnitella ja suunnitteluttaa oikeita asioita. Johtamaton suunnittelu vie liian helposti asioiden pyörittelyyn, jolloin tuloksena on korkeammat kulut, viivästyvät aikataulut ja lopulta kalliimpaa rakentamista. Puurakentamisen suunnittelijoita olisi saatava lisää ja yhteistyötä lisättävä puutuotealan sisällä sekä rakennusalan muiden tahojen kanssa.

– Myönteistä on, että rakennuslupa- ja -valvontaviranomaiset alkavat tottua puurakentamiseen. Puurakentaminen pysyy kasvu-uralla positiivisten tutkittujen terveysvaikutusten myötä, mutta betonin valta-asemaa on erittäin vaikea horjuttaa etenkään suurissa rakennuskohteissa, sanoo Kekki. 

Petteri Heimosen mukaan Petter Steel on noussut tuotannon automatisoinnilla, digitalisoinnilla ja muullakin toiminta-ja palveluketjun kehittämisellä maan suurimmaksi rakennusteräspeltien valmistajaksi ja asentajaksi. Hän toivoi, että rakennustyömailla otettaisiin suojapellityksiä kosteudenhallinnan tehostamiseksi käyttöön oikea-aikaisemmin eli usein varhaisemmassa vaiheessa eikä vasta urakoiden lopulla. 

Ilmastoselvitysasetus ja päästölaskenta askarruttavat 

Asiamies Jani Kemppaisen mukaan suuri kaavoitus- ja rakentamislakiuudistus pyritään saamaan valmiiksi maan nykyhallituksen aikana. Ilmastoselvitysasetus oli 27. elokuuta päättyneellä lausuntokierroksella. 

– Tulossa oleva velvoite suunnittelijoille ilmastoselvityksen teosta rakennuksille askarruttaa. Sen laatijoille on saatava selkeät pätevyysvaatimukset, jottei käy kuin aikoinaan energiatodistusten laadinnassa. Alussa ei siihen ollut pätevyysvaatimuksia, mistä seurasi laadullista kirjavuutta. 

– Rakentajien kannattaa tutustua huolella päästölaskenta-asiaan, koska yritykset joutuvat jatkossa suunnittelemaan ja ratkaisemaan vähähiilisyyden toteutuksensa tulevien normivaatimusten mukaisesti. Hiilijalanjäljen laskemiseen on jo olemassa pätevä rakentamisen aikaiseen energiankäyttöön perustuva päästölaskuri. 

– Toivon lisäksi nykyisen energiatodistuskäytännön eli E-lukujen laskennan muuttamista puhtaasti energiatehokkuuden mittariksi. E-lukulaskennasta tulisi poistaa eri energiamuotojen päästökertoimet ja rakennusmateriaalien saamat helpotukset. Tällöin ilmastoselvityksellä laskettaisiin ympäristövaatimusten täyttyminen. E-lukulaskennalla osoitettaisiin rakennuksen energiatehokkuus riippumatta lämmitysmuodosta tai rakennusmateriaalista, huomautti Kemppainen. 

Katseita Ruotsiin 

Rakentamisen hiilijalanjäljen laskeminen ja sille määritettävät raja-arvot rakennusten erilaisten käyttötarkoitusten mukaan on Kemppaisen mielestä iso asia, jossa ei pidä joutua väärille raiteille. 

– Suomen kannattaisi ottaa mallia Ruotsista. Siellä rakentamisen ilmastoselvitys ja päästölaskentavelvoite tulevat pakolliseksi vuonna 2022. Sitovat raja-arvot päästöille määritellään vasta vuonna 2028, kun on saatu asiasta velvoitteesta kokemuksia ja mittaustuloksia. Ilmastoselvitysasetuksen kanssa ei pidä kiirehtiä. Asetukselle on otettava aikalisä, jollei siitä nykyisessä aikatavoitteessa saada toimivaa kaikille osapuolille. 

Kemppaisen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa rakentamiseen ja rakennuksiin, koska etenkin sateiden tuoma kosteus ja sään vaihtelevuus ovat asiantuntijoiden mukaan kasvussa ilmaston lämpenemisen ohella. Asia pitää ottaa huomioon niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Rakennuksista on tehtävä jatkossa entistä paremmin ulkoisia säävaihteluja kestäviä. 

– Lämmitysmuodolla on energiatarpeen vähentyessäkin keskeinen merkitys rakennusten kokonaispäästöihin. Maalämpö näyttää olevan siltä osin paras ja kaukolämpöäkin suotuisampi ratkaisu. Kaukolämmössä on alueellisia eroja riippuen, millä polttoaineella ja miten sitä tuotetaan. 

Jani Kemppainen kertoi, että Suomen 56,5 milj. tonnin hiilidioksidipäästöistä on rakennetun ympäristön osuus 17 milj. CO2-tonnia (v. 2017). Niistä noin kolme neljäsosaa tulee rakennusten ylläpidosta ja käytöstä sekä neljäsosa rakennusmateriaaleista ja rakentamisesta. Tämä päästöneljännes jakaantuu niin, että noin puolet on rakennusmateriaalien, neljännes työmaan ja neljännes kuljetusten päästöjä. 

Katso myös

Teksti ja kuva: Ilpo Lommi

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä