Yhteishaku alkaa 23. helmikuuta – mistä opiskelijat paikkaamaan infra-alan osaamisvajetta?

Infra-alalta eläköityy noin 1 200 henkilöä vuosittain. Oppilaitoksista valmistuu noin 600 henkilöä. Vajetta on kaikissa työlajeissa, mutta etenkin ratapuolella, työnjohdossa ja tietomalliosaamisessa. ”Nyt pitäisi laittaa koulutuspolut ja hakukiintiöt kuntoon sekä hyödyntää infra-alan parantunut imago”, MANK ry:n Antti Knuutila sanoo.

Teksti: Saija SyväojaKuvat: Lari Järnefelt, Pekka Fali

Rakennusinsinöörejä ja -mestareita valmistuu infra-alalle vuosittain 90–110. Tämä on alle 10 prosenttia koko rakennusalan määrästä. Rakennusalan diplomi-insinöörejä valmistuu 200–250, joista infra-alalle suuntautuu vain 50–60.

Lisäksi Ammattioppilaitoksista valmistuu vuosittain 420–480 osaajaa, joista 60 prosenttia maarakennuskoneen kuljettajan ja noin 10 prosenttia kivi- ja kaivosalan sekä maarakentamisen linjoilta.

”Tämä tarkoittaa, että tarvitsemme vuosittain noin 600 osaajaa lisää esimerkiksi muilta toimialoilta tai ulkomailta. Lisäksi jo alalla olevat pitäisi pystyä pitämään töissä. Tähän päästään hyvällä johtamisella, työhyvinvoinnin tukemisella ja erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden työkyvystä huolehtimalla”, projektipäällikkö Antti Knuutila listaa. 

Antti Knuutila. Kuva: Lari Järnefelt

Infra-alan koulutuksia supistettiin reilusti 1990-luvulla. Kun eri alojen koulutusmääriä sitten kasvatettiin taas 2000-luvulla reilusti, ei infra-alan koulutusmäärä kasvanut käytännössä ollenkaan. 

Osaamisvaje koskee käytännössä kaikkia työlajeja, mutta suurinta se on ratatöissä, ratasuunnittelussa ja työnjohdossa. Työnjohtotehtävissä vaje on suurin ratatöissä, pohjanvahvistuksessa ja betonityönjohdossa. 

”Pulaa on etenkin kokeneista ja isoihin projekteihin kykenevistä projektinvetäjistä. Huomionarvoista on tietomalliosaamisen puuttuminen koko  infran elinkaarelta”, täsmentää Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n LIKE-projektia vetävä Knuutila.

Alan ratkaisuehdotukset edellyttävät
yhteistyön tiivistämistä 

”Infra-alan tulee olla esillä jo oppilaitoksiin hakeutuessa – ei siten, että hakeudutaan esimerkiksi vain tekniikan alalle ja suuntaudutaan vasta opintojen aikana. Infran ammattiaineiden pitää olla kuvioissa heti ensimmäisestä vuodesta lähtien”, Knuutila painottaa.

Lisäksi ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöllä tulee varmistaa, että siirtyminen ammatillisista opinnoista ammattikorkeakouluopintoihin on joustavaa. 

”Tähän on myös mahdollista soveltaa jo ammatillisen koulutuksen aikana suoritettavia väyläopintoja”, Knuutila kertoo.

Erilaisia muuntokoulutuksia sekä sivuainemoduuleja kehittämällä alalle saataisiin Knuutilan mukaan myös lähialojen kuten ympäristötekniikan osaajia.

Alan täydennyskoulutuskin tarvitsee parempaa yhteissuunnittelua, ja koulutustarpeita tulisi miettiä paitsi valtakunnallisesti, myös alueellisesti, sillä osaamisvajeessa on alueellisia eroja.  


Kuva: Pekka Fali

Tilaajasektori asettaa urakoille osaamisvaatimuksia laadun takaamiseksi. “Alan toimijoiden ja kouluttajien tulee puolestaan yhteistyöllään varmistaa, että koulutusmarkkina reagoi uusiin osaamisvaatimukseen”, Knuutila summaa.

Kaikkien pitää tiedostaa osaamisvajeen suuruus ja lisätä yhteistyötä asian korjaamiseksi.

”Oppilaitosyhteistyön tulee olla määrätietoista ja pitkäjänteistä, jotta oppilaitoksiin saadaan koulutusta alan uusimmista menettelytavoista ja työvälineistä. Uusiakin yhteistyön muotoja koulutuksen laadun turvaamiseksi pitää aktiivisesti etsiä ja kokeilla.”

Knuutila haastaa vetovoimatyöhön alan houkuttavuuden nostamiseksi ja osaamisvajeen paikkaamiseksi kaikki infra-alan yritykset. “Jokainen voi omalla työllään ja toiminnallaan vaikuttaa. Nyt vaarana on jopa, että Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla koulutusta vähennetään, kun paikkoja ei saada täytettyä. Ja juuri Etelä-Suomessa tarve on suurin.”

Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry tilasi Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKilta selvityksen infra-alalle valmistuvien ja alalta poistuvien määrästä ja keskeisimmistä osaamisvajeista. Selvityksen tuli myös tarjota ratkaisuehdotuksia. Oppilaitoskyselyihin, työpajoihin ja yrityshaastatteluihin perustunut selvitys julkaistiin 27.1.2021.

Tutustu myös OTUS-tutkimushankkeeseen, joka paljasti, että rakennusalan koulutus vetää kehnoimmin Etelä-Suomessa ja kasvukeskuksissa, joissa alan työpaikkoja on eniten.

Yhteishaku alkaa toisen asteen koulutuksiin 23. helmikuuta 2021 ja korkeakouluihin 17. maaliskuuta 2021.

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä