Kasvukeskuksissa tarvitaan lisää nuoria rakennusalan ammattiopintoihin

Rakennusalan koulutus vetää heikoiten siellä, missä rakennetaan eniten. Rakentajille olisi töitä tarjolla etenkin Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla, joissa entistä harvempi peruskoulunsa päättävä nuori on hakeutunut alan opintoihin.

Pääkaupunkiseudun suurimmissa kaupungeissa rakennusalalle hakeutuvien osuus on viime vuosina kuulunut koko maan pienimpiin. Helsingissä vain 6 prosenttia ikäluokasta on valinnut rakennusalan, kun taas joillain pienillä paikkakunnilla osuus on jopa 40 prosentin luokkaa.

Rakennusalalle opiskelevien ja alan työvoimatarpeen kohtaanto-ongelma on ilmeinen, sillä esimerkiksi talonrakentamiseen liittyvistä töistä enimmillään yli kolmannes on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien yhteenlaskettu osuus on ollut jopa puolet koko maan rakentamismäärästä.

”Jotta rakentajia riittäisi, alan suosiota on onnistuttava nostamaan suurissa kaupungeissa. Nyt lukiokoulutuksen asema on niissä vahva. Moni nuori ei tule edes ajatelleeksi, millaisia työtehtäviä ja jatkokoulutusmahdollisuuksia rakennusalan ammatillinen perustutkinto tarjoaisi”, Rakennusteollisuus RT:n koulutus- ja työllisyyspolitiikasta vastaavalle yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen toteaa.

Rakentamisen vetovoima vaihtelee suuresti alueittain

Rakennusteollisuus RT teetti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksella tutkimuksen, jolla selvitettiin rakennusalan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, opintojen keskeyttämistä sekä rakennusalan opiskelijoiden työllistymisodotuksia ja työelämään liittyviä arvostuksia.

Tutkimusaineisto kattaa vuosina 2014–2020 toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen hakeutuneet sekä opintonsa keskeyttäneet.

Tutkimus paljasti, että rakennusalalle hakeutuminen on ollut vähäisintä ja opintojen keskeyttäminen yleisintä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Suosituinta rakennusalan koulutus on ollut Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Lapissa ja Kymenlaaksossa.

Rakennusalan suosio on hieman laskenut kaikkien toisen asteen hakijoiden keskuudessa, mutta ammatilliseen koulutukseen hakeutuneiden kesken se on ollut vakaata. Keskimäärin 16 prosenttia kaikista toisen asteen hakijoista on hakenut rakennusalalle, ensisijaisten hakijoiden osuus on ollut noin 6 prosenttia. Kehitys on ollut varsin samankaltaista myös muilla tekniikan ja liikenteen aloilla.

Rakennusalan opiskelijat luottavat keskimääräistä enemmän tulevaisuuteen ja työllistymiseen

Tutkimuksen perusteella rakennusalalle hakeutuu erityisesti liikunnallisia nuoria, joiden yleinen koulumenestys ei olennaisesti poikkea keskimääräisestä. Naisia hakijoista on ollut keskimäärin vain reilu kymmenesosa.

”Rakennusalalla on eri puolilla Suomea monipuolisia kouluttautumis- ja työskentelymahdollisuuksia monenlaisille nuorille. Toivomme myös yhä useamman naisen hakeutuvan alan eri tutkintoihin, sillä meillä on hyviä esimerkkejä alan tehtävissä menestyvistä naisista”, Pakkanen sanoo.   

Rakennusalan opiskelijat pitävät muita opiskelijoita todennäköisempänä omalle alalle työllistymistä, mielekkään ja pysyvän työn löytämistä sekä yrittäjyyttä. Vastaavasti he pitävät epätodennäköisempänä pitkiä työttömyysjaksoja ja ulkomailla työskentelyä. Mielekkään työn ja työkavereiden arvostus on rakennusalalla korkeampaa kuin muilla aloilla.

Pääkaupunkiseudulla alan vetovoiman odotetaan kasvavan, kun Myllypuron metroaseman viereen rakennetaan lähivuosina Metropolian Ammattikorkeakoulun yhteyteen kampus Stadin ammatti- ja aikuisopiston rakennus- ja talotekniikan opiskelijoille. Kiinteistö- ja rakennusalan keskittymä yhdistää uudella tavalla eri koulutusasteet ja tarjoaa suoremman näkymän myös toisen asteen opinnoista eteenpäin.

Pakkanen korostaa, että on myös tärkeää huolehtia rakennusalan koulutuksen valtakunnallisesti kattavasta oppilaitosverkostosta, sillä peruskoulun päättävät nuoret hakeutuvat suurimmaksi osaksi opiskelemaan kotikuntansa tai naapurikuntansa oppilaitoksiin. Vastaavasti on tarvittaessa tuettava opiskelijoiden valmistumisen jälkeistä muuttoa, jotta nuoret pystyvät hakeutumaan muualle, jos omalta paikkakunnalta ei löydy töitä.

Katso myös

Lisätietoja

  • Lauri Pakkanen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, puh. 050 522 7797
  • Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, puh. 040 587 2642
    sähköpostit etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä