Pyhän lehmän pyhä parkkipaikka

Anu Kärkkäinen

Autottomat asukkaat eivät voi valita, haluavatko maksaa asuntojen hinnoissa tai vuokrissa myös autojen alla olevista neliöistä eikä rakennuttaja saa päättää, paljonko autopaikkoja tehdään. Autopaikkojen määrä on korkeemman kädessä eli kuntapäättäjien nuijan alla.

Valveutuneet kuntavaaliehdokkaat, mukaan lukien valtiovarainministeri Orpo, toivat ennen vaaleja esiin näkemyksensä siitä, että autopaikkojen määrää tulee vähentää, koska niiden rakentamisen tiedetään nostavan uusien asuntojen hintaa. Asia onkin aidosti vastavalittujen kunnanvaltuutettujen käsissä.

Mikään laki ei määrää, kuinka monta autopaikkaa yksittäiselle kiinteistölle tulee rakentaa. Vähimmäismäärä lukitaan asemakaavassa ilmoittamalla, montako autopaikkaa pitää tehdä esimerkiksi sataa kerrosneliömetriä kohden. Asemakaava määrittää myös sen, miten paikat tulee toteuttaa, kuten autokatokseen, pysäköintihalliin tai pysäköintiluolaan.

Kun vaikka Keuruulle rakennetaan autopaikkoja, ne rakennetaan kerrostalon pihaan ja rakentamiskustannus syntyy asfaltoinnista, lämpötolpista ja maalauksesta sekä mahdollisesti katoksesta. Kustannus jää tuolloin muutamiin tuhansiin euroihin. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa parkkipaikat on rakennettava esimerkiksi talon pihakannen alle tai pysäköintitaloon. Kalleimmillaan autopaikka maanalaisessa luolassa meren äärellä voi maksaa jopa 80 000 euroa.

Maksatko naapurisi autopaikasta?

Viime aikoina on korostettu sitä, että autopaikkojen rakentamiskustannuksen tulee kohdistua ainoastaan paikkoja tarvitseville. Käytännössä tämä toteutuu nykyisin vain harvoin.

Kun autopaikkoja myydään asunnosta erillisinä esimerkiksi 20 000–40 000 euron hintaan, niiden todellinen kustannus voi olla vielä selvästi korkeampi. Parkkipaikkojen hinnat pyritään asettamaan sellaiseksi, että ne ylipäänsä menisivät kaupaksi, jolloin osa kustannuksista joudutaan usein jyvittämään asuntojen hintoihin. Tästäkin huolimatta autopaikkoja jää enenevässä määrin myymättä rakennuttajan riesaksi.

Kiinteistölle rakennettavat taloyhtiön vieraspaikat tulevat myös luonnollisesti aina kaikkien asunnonostajien maksettaviksi. Lisäksi tiedossa on tapauksia, joissa esimerkiksi opiskelija-asuntojen yhteyteen rakennetut autopaikat eivät ole käytössä. Tyhjien autopaikkojen kulut nostavat näin välillisesti autottomien opiskelijoiden vuokria. Viime kädessä maksaja onkin aina tavallinen kuluttaja.

Parkkipaikkojen määrän mitoittamiseen tarvitaan lisää joustavuutta ja uudenlaisia ideoita. Etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle rakennettavissa taloissa autopaikkojen määrän tulee voida olla normaalia pienempi. Esimerkiksi Berliinissä on alueita, joilla ei ole lainkaan parkkipaikkavelvoitetta, vaan rakennuttaja voi päättää niiden tekemisestä, jos näkee niille olevan kysyntää.

Pysäköintitilaa voitaisiin toteuttaa myös muualle kuin suoraan talojen yhteyteen, kuten erillisiin, asuinalueiden yhteisiin parkkihalleihin. Tulevaisuudessa yleistyvä autojen ja yhtä lailla parkkipaikkojen yhteiskäyttö älyohjauksineen mahdollistaa myös sen, että autojen alta voidaan vapauttaa entistä enemmän tilaa ihmisille.

Anu Kärkkäinen
Johtaja
Rakennusteollisuus RT

Kommentit

  1. Suurissa maailman kaupungeissa rakennetaan korkeita taloja jotta saadaan sitä ”tiheyttä” aikaiseksi. Sellaiseen 20 – 30 -kerroksiseen taloon on helppo rakentaa vaikkapa kellarikerroksiin autopaikkoja ja ensimmäiseen pariin kerrokseen palveluja.

    Perustukset kun on joka tapauksessa kaivettava ja sitten autopaikkoja voi joko vuokrata taloyhtiön laskuun tai myydä osakkeina edullisesti. Hybridille tai sähköautolle voisi antaa vaikka alennusta jos tuntuu siltä että vihreät pääsevät joskus valtaan. Miksi sellaista ei tehdä Suomessa?

    Autopaikkoja pitää olla ja niiden olemassaolo tuo lisäarvoa (lue jälleenmyyntiarvoa) taloyhtiöön. Kaikki ihmiset kun eivät ole noita autottomia kirkasotsia.

  2. Kumma, että rakennusteollisuuden edustaja ei ole havainnut, että yhteiskuntamme muodostuu perheistä, joissa molemmat vanhemmat käyvät työss ja aika monilla on lapsiakin. Töissä ja kaupoissa ja harrastuksissa kuljetaan pitkiä matkoja. Lasten kuljettaminen kouluun, harrastuksiin on joka päiväistä työtä.
    Rakennusteollisuus on ilmeisesti sitä mieltä, että fillarilla vaan mennään kaikkialle ja tavarat ja mukulat fillarin tarakalle satoi tai paistoi.
    Olisi luullut että rakennusteollisuuden intressi olisi lobata sellaisia asuntoja ja asuinalueita joita ihmiset haluavat. Ei maata pidä rakentaa lapsettoman, vihreän ideologian huumaaman, ihmisen ehdoilla. Esimerkin hakeminen Berliinistä on Suomen oloihin melko kaukainen idea. En myöskään usko, että tarkoitus oli panna Keuruulaiset ratikkaan, metroon ja busseihin vaihtoehtoisessa kehityksessä
    Parempaa ajattelua odottaisi suuren teollisuus eturyhmän suunnasta.

Kirjoita kommentti

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä